Suomella on valinnan paikka

Suomen terveydenhuollon laatu ei ole sattumaa, vaan aiempien valintojemme seuraus. Suomi on pitkään ollut monella mittarilla terveydenhuollon edelläkävijä, koska olemme päättäneet investoida kansanterveyteen ja yhdenvertaisiin terveydenhuollon palveluihin.

Lääkehoidot ovat olennainen osa toimivaa terveydenhuoltoa. Myöskään se, että oikea hoito tavoittaa sitä tarvitsevan potilaan, ei ole sattumaa. Tarvitaan yrityksiä, jotka ottavat riskejä ja kehittävät uusia hoitoja sekä yhteiskuntaa, joka arvioi hoitojen tehon ja turvallisuuden ottaen vaikuttavat hoidot käyttöön.  

Ikääntyvä Suomi tarvitsee uuden yhteisen ymmärryksen terveyteen investoimisesta. Nyt ilmassa on huolestuttavia merkkejä. Jotta esimerkiksi lääkevalikoiman supistuminen ja se, että Suomi on jäämässä syövän hoidon hoitotuloksissa jälkeen muista Pohjoismaista, eivät määritä tulevaa, Suomen pitää tehdä rohkeita ja eteenpäin katsovia valintoja nyt.

Monissa muissa maissa kysytään, mikä on seuraava lääketieteellinen läpimurto. Suomessa meidän pitäisi kysyä, pääsevätkö potilaat hyötymään niistä.

Juuri tässä kohtaa Suomella on valinnan paikka.

Valinnat, jotka ratkaisevat suunnan

Rahoitus. Lääkehoidot nähdään usein kuluna, vaikka ne ovat ennen kaikkea investointi terveyteen, työkykyyn ja pidempään elämään. Kysymys kuuluu: maksammeko mieluummin tehokkaasta terveydenhuollosta vai hoitamattomuudesta koituvat kustannukset?

Arviointi- ja käyttöönottojärjestelmä. Miten pystymme tehokkaasti vähentämään päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa? Vai hyväksymmekö viiveet osana normaalia toimintaa? Jokainen kuukausi odotusta on potilaalle merkityksellinen.

Toimintaympäristö. Haluammeko olla maa, jossa uusia lääkkeitä tutkitaan ja tuodaan markkinoille ensimmäisten joukossa? Vai maa, jossa potilas joutuu niitä odottamaan? Innovaatiomyönteinen ympäristö ei synny itsestään, vaan se rakennetaan ennakoitavilla päätöksillä ja selkeällä viestillä siitä, että uusia ratkaisuja arvostetaan. Kun toimintaympäristö on myönteinen, varmistamme paitsi uusien lääkkeiden tulon Suomeen, myös houkuttelemme tänne lääkealan investointeja.

Tutkimus. Suomella on vahva tutkimusperinne, mutta kilpailu kiristyy. Kliiniset tutkimukset tarjoavat potilaille mahdollisuuden päästä uusien hoitojen pariin jo ennen niiden laajaa käyttöönottoa ja tuovat samalla terveydenhuoltoon uutta osaamista. Siksi Suomen on huolehdittava siitä, että tutkimuksen tekeminen on sujuvaa, laadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Potilaan näkökulma ei saa hukkua järjestelmään

Tutkijana opin arvostamaan dataa. Johtajana näen järjestelmän realiteetit. Molemmissa rooleissa yksi asia on pysynyt samana: potilaan näkökulma on ratkaiseva.

Potilas ei valitse sairauttaan. Syöpään sairastunut ei kysy, miten arviointijärjestelmä toimii. Hän kysyy, onko hoito saatavilla. Reumaan sairastuneen lapsen vanhempi ei pohdi lääkebudjettia. Hän pohtii, saako hänen lapsensa parhaan mahdollisen hoidon.

Terveydenhuollon merkitystä ei voi tarkastella vain järjestelmän ja keskiarvojen näkökulmasta kustannuksina, prosesseina ja rakenteina. Lopulta päätösten keskiössä on ihminen ja hänen mahdollisuutensa arvokkaaseen ja täysipainoiseen elämään sairaudesta huolimatta.

Minkä tulevaisuuden me valitsemme?

Suomella on kaikki edellytykset olla maa, jossa potilaat saavat käyttöönsä uusimmat ja vaikuttavimmat hoidot. Meillä on osaamista, laadukas terveydenhuolto ja vahva perinne tutkimuksessa.

Tulevaisuuden laadukas terveydenhuolto ei synny itsestään. Se rakennetaan tämän päivän valinnoilla.

Kyse ei lopulta ole lääkkeistä. Kyse on siitä, millaisen viestin annamme suomalaisille . Uskommeko, että ihmisellä tulee olla tulotasosta riippumatta mahdollisuus hyötyä modernin lääketieteen parhaista saavutuksista? Jos vastaus on kyllä, meidän on tehtävä valintoja, jotka mahdollistavat sen. Tulevaisuuden hoidot eivät saavu Suomeen automaattisesti. Ne saapuvat vain, jos päätämme, että uusimmat hoidot ovat nyt ja tulevaisuudessa osa suomalaista terveydenhuoltoa.

Minna Kumpula
Toimitusjohtaja
Novartis Finland Oy