Suomi voi olla digitalisaation ja terveysalan kärkimaa, mutta rohkeutta se vaatii

29.03.2019 | Nadia Tamminen, erityisasiantuntija, Lääketeollisuus ry

Suomi voi olla digitalisaation ja terveysalan kärkimaa, mutta rohkeutta se vaatii

Suomi on niittänyt jo pitkään mainetta terveysalan ja digitalisaation kärkimaana. Meillä on kehitetty biopankkeja ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä, investoitu tietoaltaisiin ja kansainvälisiin rekistereihin. Digitalisaatio on myös tuonut poikkeukselliset terveysalan sähköiset tietovarannot, joissa tieto liikkuu toimijoiden välillä.

Tämä kaikki on tehnyt kansainvälisille toimijoille Suomesta kiinnostavan maan tehdä lääketutkimusta ja investoida Suomeen.

Kansainvälinen kilpailu tutkimusinvestoinneista on kovaa. Suomalaisen yhteiskunnan on pystyttävä luomaan tutkimusmyönteinen ja ennakoitava toimintaympäristö pysyäkseen kilpailukykyisenä.

Osa kilpailukykyä on mahdollistava ja ajanmukainen lainsäädäntö. Siksi olemme erityisen hyvillämme, että laki terveystiedon toissijaisesta käytöstä hyväksyttiin aivan eduskunnan istuntokauden loppumetreillä. Kuten perhe- ja peruspalveluministerimme Annika Saarikko toteaa Mediuutisten kolumnissaan tänään 29.3.: ”Kansainvälinen uskottavuutemme olisi kärsinyt kolauksen, ellemme olisi saaneet toisiolakia valmiiksi.”

Toisiolaki avaa terveystutkimukselle uusia mahdollisuuksia ja selkeyttää pelisäännöt tiedon tutkimuskäytölle. Tämän lisäksi meidän on varmistettava riittävä julkinen tutkimusrahoitus ja osaaminen. Ilman niitä osaajia, jotka puristavat datasta innovaatioita, ei ole toimivaa innovaatioympäristöä eikä tuloksia. Osaajia, jotka geenitietoa louhimalla pystyvät ymmärtämään sairauksien syy-seurauksia tai geenimarkkereita tutkimalla selvittämään entistä paremmin lääkkeen tehoa ja turvallisuutta.

Kansallisella visiolla osoitamme, miten vakavissamme haluamme pitää paikkamme digitalisaation kärkimaana. Viime vuosina meillä on ollut terveysalan kasvustrategia näyttämässä suuntaa, nyt kurssi ja reittivalinnat on syytä ottaa uudelleen tarkasteluun.

Ennen kaikkea tarvitsemme rohkeutta toimia terveyden mallimaana, jossa parhaat palvelut rakennetaan ihmisten, tiedon ja innovaatioiden avulla, ei pelkillä hallintorakenteilla.