Terveydenhuollon priorisointi – mustarastaan heleää liverrystä vai variksen karskia raakkua

28.04.2022

Terveydenhuollon priorisointi – mustarastaan heleää liverrystä vai variksen karskia raakkua

Mitä priorisointi tarkoittaa ja kuinka se tulisi käytännössä toteuttaa? 

Rajalliset resurssit johtavat kaikessa arkipäivän toiminnassamme valintoihin – punnitsemme ajan, varojen, sekä tekemisten käyttöä jatkuvasti – eli priorisoimme. Terveydenhuollossa priorisointi on väestörakenteen, palvelutarpeen ja kiristyvän julkisen talouden vuoksi noussut yhteiseen keskusteluun. 

Vain priorisoimalla saamme tarjoiltua ikääntyvälle väestölle palvelut yhdenvertaisesti verotuspohjan kaventuessa ja huoltosuhteen heiketessä. Vaan mitä priorisointi tarkoittaa ja kuinka se tulisi käytännössä toteuttaa? 

Valitettavan usein priorisointi saa keskustelussa negatiivisen sävyn. Keskustelu käydään akselilla ”ketä tulisi hoitaa” vastinparinaan ”ketä ei hoideta”. Syntyy vaikutelma, että vaihtoehdot ovat kuin lotossa –joko voittaa tai sitten ei.

Onneksi terveydenhuolto ei ole vaihtoehtojensa lukumäärässä näin mustavalkoinen, vaan värejä ja astevaihteluita on kokonainen jatkumo. Siksi tulisikin käydä aktiivista keskustelua siitä, kuinka ketäkin tulisi hoitaa. 

Huonosti vaikuttavista hoitomenetelmistä tulee luopua, mutta priorisointikeskustelussa päädytään herkästi puhumaan yksittäisten elementtien karsimisesta vaihtoehtojen kirjon ja sen tehokkaan kohdistamisen sijaan. Esimerkiksi lääkkeitä voidaan tarkastella yksittäisenä, muusta järjestelmästä erillisenä palasena ja säästökohteena kokonaisuuksien tarkastelun sijaan.

Jos tarkastellaan paloittaisia ratkaisuja, on vaara, että ajaudutaan osaoptimoimaan. Päädytään siis juuri siihen, mistä sote-uudistuksessa on haluttu pois. Mennään ojasta allikkoon – vaikuttavuudesta varvikkoon.

Valtioneuvoston TERPPA-hanke luotsaa tietä onnistuvalle priorisoinnille

Terveydenhuollon toimintatavoissa, teknologiassa sekä rakenteissa tapahtuu jatkuvaa kehitystä, joilla ylläpidetään yhteiskunnan työ- ja toimintakykyä. Vanhoista hoitomenetelmistä luovutaan ja käyttöön otetaan uusia, tehokkaampia ja vaikuttavampia. Näin on tehty aina.

TERPPA-hankkeen 25.3. julkaistussa väliraportissa nostetaan hyvin esiin priorisoinnin avoimuuden ja kokonaisvaltaisuuden periaatteet ja tarpeet. Priorisoinnin työkaluina olisivat yhdenmukaiset käytännöt arvioida kansallisesti hoitokäytäntöjen kustannusvaikuttavuutta. Näin voitaisiin tunnistaa vaihtoehtoisista kokonaisratkaisuista toimivimmat. 

Tämä tapahtuisi hyödyntämällä tehokkaasti terveydenhuollon rikkaita tietovarantojamme. Erilaiset toimintatavat rinnastettaisiin keskenään ja priorisointi nojaisi kestävästi vaikuttavuuteen.

TERPPA-hankkeen väliraportti nostaa oivasti priorisoinnin keskiöön myös ennaltaehkäisyn merkityksen. Valintoja tehtäessä on tärkeää korostaa toimivien hoitopolkujen sekä -kokonaisuuksien merkitystä terveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja kasaantumisessa. Nykyisin päädytään liian usein erikoissairaanhoitoon, vaikka ongelma olisi hoidettavissa perusterveydenhuollossa. 

Digitaaliset ratkaisut ovat oleellinen osa arkipäiväämme jo lähes kaikissa toimissa, mutta valitettavan puutteellisesti vielä terveydenhuollossa. Digitaalisia ratkaisuja priorisoiden päästäisiin riko-ja-korjaa-maailmasta ennusta-ja-ehkäise -maailmaan. Myös tämä vapauttaisi erikoissairaanhoidon resursseja muille osa-alueille.

Priorisoinnissa onnistuminen edellyttää kuitenkin, että kaikki edellä mainitut työkalut otetaan hyvinvointialueilla käyttöön. Näin kestävyyden tasapaino säilytetään, paine resurssikattilassa laskee oikeiden hoitojen kohdentuessa täsmällisesti oikeille potilaille ja vieläpä oikeaan aikaan. Priorisointi toimii kuin mustarastaan heleä liverrys.

Timo Seppälä, yhteiskuntasuhdejohtaja Amgen Finland
Heikki Kurkela, Head market Access & External Affairs, Novartis Finland