03.06.2026 | Daniel Lahti, AbbVie
Terveydenhuollon toimintakyky on turvallisuuskysymys
Turvallisuuskeskustelu on viime vuosina laajentunut nopeasti puolustuksen ja energian ulkopuolelle. Lääkkeiden saatavuus, tutkimuskapasiteetti ja kyky ottaa käyttöön uusia hoitoja liittyvät yhä tiiviimmin myös turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen, mutta myös kansalaisten luottamukseen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan.
Lääkkeistä on tullut yhä keskeisempi osa kansallista resilienssiä sekä osa kansainvälistä kilpailua. Monet maat pyrkivät nyt vahvistamaan omaa tutkimus-, tuotanto- ja innovaatiokapasiteettiaan sekä parantamaan asemaansa uusien hoitojen tutkimus- ja käyttöönottoympäristönä. Taustalla on ajatus siitä, että vahva tutkimus- ja innovaatiokapasiteetti tukee paitsi talouskasvua myös yhteiskunnan toimintakykyä ja kriisinkestävyyttä.
Pienille maille kilpailu kliinisistä tutkimuksista, investoinneista ja uusista hoidoista voi muodostua haasteeksi. Suomella on tässä kilpailussa useita vahvuuksia, mutta samalla Suomi on markkinana pieni. Muuttuvassa maailmassa yritykset joutuvat tekemään entistä tarkempia valintoja siitä, minne tutkimuksia, investointeja ja uusia hoitoja suunnataan ensimmäisenä. Nyrkkisääntönä toimii yksinkertainen logiikka: uusi tutkimus ja investoinnit suuntautuvat sinne, missä uudet hoidot otetaan myös käyttöön.
Jos Suomi ei menesty tässä kilpailussa, uusien hoitojen saaminen tänne voi viivästyä entisestään. Potilaalle tämä voi tarkoittaa pidempää odotusta hoitoon, joka voisi parantaa toimintakykyä ja helpottaa arkea. Pitkällä aikavälillä tällaiset muutokset voivat heijastua myös siihen, miten luotettavana ihmiset kokevat koko terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn.
Uusien hoitojen tie suomalaisille potilaille ei ole lyhyt, mutta Suomen asemaan voidaan vaikuttaa myös omilla päätöksillä. Muuttuvassa turvallisuus- ja kilpailupoliittisessa tilanteessa olisi tärkeää huolehtia siitä, että lääkkeiden arviointi ja käyttöönotto tukee uusien innovaatioiden nopeampaa ja ennakoitavampaa käyttöönottoa. Samalla myös nykyisistä vahvuuksista, kuten korkeatasoisesta tutkimusinfrastruktuurista ja tutkimusosaamisesta, tulisi pitää hyvää huolta.
Terveydenhuoltoa voisi verrata rakentamiseen: hyvä lopputulos syntyy ammattitaitoisten tekijöiden lisäksi oikeista työkaluista ja laadukkaista materiaaleista. Terveydenhuollon ammattitaitoiset rakentajat ovat hoitohenkilökunta, jotka tarvitsevat työhönsä uusimmat ja vaikuttavimmat hoidot. Luottamus terveydenhuoltoon syntyy siis myös siitä, että järjestelmä pysyy mukana lääketieteen kehityksessä ja ottaa uusia hoitoja käyttöön oikea-aikaisesti. Siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että Suomi säilyy toimintakykyisenä ja maana, jonne uusia hoitoja, tutkimusta ja investointeja tuodaan jatkossakin.
Daniel Lahti
Yhteiskuntasuhdejohtaja
AbbVie
FI-ABBV-260030/05.2026