09.06.2026 | Mikko Heikkinen, Bayer Suomi
Terveysala — seuraava suomalainen menestystarina
Vientivetoinen Suomi on pitkään luottanut samoihin tuttuihin vetureihin: metsään, koneisiin ja energiaan. Ennen elettiin ohjeella, ettei Suomesta kannata viedä maailmalle mitään hevosta pienempää. Lopulta 1990 luvun Nokia buumi opetti, että asenne ja oikeat panostukset voivat synnyttää kokonaan uuden kansallisen menestystarinan.
Nyt on jälleen aika päivittää ajatusmallit tähän päivään: seuraava suuri menestystarina voi hyvinkin rakentua terveysalan ja lääketieteen huippuosaamisen varaan.
Lääketeollisuus ei ole marginaali
Julkisessa keskustelussa terveyssektori on pitkään mielletty lähinnä soten menoeräksi. Tämä on kapea ja ennen kaikkea virheellinen näkemys; terveysala on globaalisti kasvava teollisuudenala ja taloudellisen sekä inhimillisen hyvinvoinnin perusta.
Myös hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae on nostanut alan potentiaalin esiin — ja hänen havaintonsa on ajankohtainen. Lääketeollisuus on lisännyt investointejaan Suomeen juuri silloin, kun muu talous on kamppaillut kituliaan kasvun kanssa. Pelkästään Bayerin suomalaisten ja Suomessa valmistettavien innovaatioiden globaalit myynnit olivat viime vuonna 3,8 miljardia euroa, mikä havainnollistaa alan kasvavan merkityksen perinteisiin vientialoihin verrattuna. Kyse ei ole marginaalisesta toimialasta, vaan vakiintuneesta osasta Suomen uudistuvaa taloutta.
Poliittinen ja rahoituksellinen ohjaus ratkaisee
Potentiaalin hyödyntäminen ei tapahdu itsestään. Tarvitaan pitkäjänteistä T&Krahoitusta, ennakoitavaa sääntelyä ja kannustinjärjestelmiä, jotka pitävät yllä motivaatiota tutkimukseen ja uusien hoitojen käyttöönottoon myös säästöpaineiden keskellä.
Tuore tutkimus osoittaa, kuinka Suomessa otetaan käyttöön vain alle puolet EU-alueella myyntiluvan saaneista uusista lääkkeistä. Tämä kehitys on käännettävä. Uusien lääkkeiden laajempi ja sujuvampi käyttöönotto tukisi potilaiden parempaa hoitoa ja vahvistaisi samalla Suomen asemaa houkuttelevana tutkimus- ja investointiympäristönä. Tulevalla hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoitusmallia on tarkasteltava uudelleen nimenomaan T&K-kannusteiden, uusien hoitojen hyödyntämisen sekä budjettisäästöjen järkevämmän aikatauluttamisen näkökulmasta.
Yksi tärkeä jo etenemässä oleva konkreettinen askel on päätös luoda yhden luukun palvelu kliinisille lääketutkimuksille Tanskan Trial Nation mallin pohjalta.
Taloudelliset ja inhimilliset hyödyt
Talouden kannalta lääketeollisuudella on puolellaan selkeä etu: tuotteet ovat korkean lisäarvon vientituotteita, jotka eivät ole kuljetusintensiivisiä ja joiden kysyntä on globaalia. Ala tuottaa kaivattuja verotuloja, investointeja ja korkean osaamisen työpaikkoja, joiden varaan talouden kestävää kasvua on hyvä rakentaa.
Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin alan inhimillinen vaikutus. Uusi lääke voi vähentää hoitokertoja ja purkaa hoitojonoja, mikä paitsi keventää julkisten palveluiden kuormaa, myös parantaa ihmisten elämänlaatua ja pidentää aktiivisia vuosia.
Nopeasti ikääntyvässä Suomessa meidän kannattaa olla erityisen kiinnostuneita siitä, miten parempi terveys konkretisoituu taloudelliseksi hyödyksi ja laajemmaksi kansalliseksi hyvinvoinniksi.
Mikko Heikkinen
Maajohtaja
Bayer Suomi
