Terveysala kirittää muita Suomen kasvun moottoreita

Suomi rakentaa määrätietoisesti vientivetoista kasvua. Metsä-, teknologia- ja energiateollisuus ovat vahvoja tukijalkoja. Niiden rinnalle on noussut terveysala. Lääketeollisuus on yksi korkeimman jalostusarvon vientialoista: vuonna 2024 lääkkeiden vienti ylitti kolmen miljardin euron rajan. Tämä on vahva signaali siitä, että suomalainen tutkimus, osaaminen ja yhteistyö kantavat hedelmää.

Suomella on poikkeuksellisen vahvat lähtökohdat terveysalan entistä nopeampaan kasvuun: laadukas koulutus, vahva tieteellinen pohja, kansainväliset verkostot ja sähköinen, eettisesti hyödynnettävä terveysdata.

Kun tähän yhdistetään vakaa T&K-rahoitus, sujuva ja innovaatiomyönteinen sääntely sekä pitkäjänteinen kumppanuus yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin välillä, terveysalan investoinnit voivat kasvaa nopeasti. Toimialan keväällä valtiovarainministeri Purralle luovuttama kasvulupaus kaksinkertaistaa kokonaisinvestoinnit Suomeen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen, mutta realistinen.

Lääkkeiden ja bioteknologian korkea jalostusarvo sekä kevyet logistiikkatarpeet sopivat erinomaisesti Suomen avotalouden profiiliin. Terveysalan arvo ulottuu myös talouden ulkopuolelle. Uudet hoidot parantavat elämänlaatua, vapauttavat sote-ammattilaisten aikaa ja voivat keventää kustannuspaineita kestävästi.

Esimerkiksi silmäsairauksien hoidossa kaksi kertaa vuodessa annettava uusi lääke voi korvata aiemmin kymmenen käyntiä vaatineen hoidon: potilas hyötyy, hoito tehostuu ja resursseja vapautuu muuhun tarpeeseen. Kun tehokkaat hoidot otetaan käyttöön viisaasti ja vaikuttavuus edellä, ne ovat panostus myös kestävään sote-sektoriin.

Terveys on talouden peruskallio ja suomalainen osaaminen voi tehdä siitä entistä vahvemman.