TKI-investointien kasvattaminen vaatii rahoituksen lisäksi toimintaympäristön kehittämistä

15.12.2021 | Nadia Tamminen, erityisasiantuntija

TKI-investointien kasvattaminen vaatii rahoituksen lisäksi toimintaympäristön kehittämistä

Nyt julkaistun parlamentaarisen työryhmän ehdotus onkin tärkeä viesti yrityksille Suomen valtion sitoutumisesta TKI-toimintaan. 

Lääketeollisuus ry kiittää juuri työnsä päättänyttä parlamentaarista TKI-ryhmää siitä, että kaikki puolueet ovat yhdessä sitoutuneet pitkäjänteisesti kasvattamaan TKI-investointien osuuden 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta muovaa tulevaisuutta, oli kyse ilmastosta tai terveydestä. Se on myös Suomen kilpailukyvyn perusta. Suomella on mahdollisuus ottaa jopa nykyistä vahvempi tulevaisuuden rakentajan rooli TKI-toiminnan kautta.

Tutkimus- ja tuotekehitys on myös terveysalan ydin. Lääketeollisuus investoi vuosittain keskimäärin 15 % liikevaihdosta TKI-toimintaan ja noin 14 % työntekijöistä työskentelee näissä tehtävissä. Se on merkittävästi enemmän kuin monella muulla alalla.

Suomen tavoite nostaa TKI-investoinnit 4 % bruttokansantuotteesta on kunnianhimoinen. Etenkin, kun yritysten osuudeksi kaavaillaan kahta kolmasosaa kokonaisinvestoinneista. 

Lääkeyritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat Suomessa vahvassa kasvussa, vuonna 2020 alan yritykset investoivat yli 250 miljoonaa euroa ja summa kasvoi lähes 40 % edellisvuoden investointeihin verrattuna.  Suomella on kaikki edellytykset kasvattaa lääkeyritysten investointeja entisestään. 

Lääketeollisuus ry:n mielestä panostus tutkimustoimintaan on osoitus siitä, että päättäjät ymmärtävät tutkimustoiminnan arvon maallemme ja ihmisille. Siksi 200 M€ julkinen panostus TKI-toimintaan on merkittävä yhteiskunnallinen päätös. Lääketeollisuus ry kannattaa myös yrityksille suunnattuja verokannusteita, ne tuovat lisäporkkanoita yritysten investointipäätöksiin kovenevassa kilpailussa. 

Rahoituksen varmistamisen lisäksi tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea toimintaympäristömme ennakoivuutta ja ennustettavuutta. Se tarkoittaa tutkimusta tukevaa lainsäädäntöä, tutkimusmyönteistä laintulkintaa sekä osaamispohjasta huolehtimista. Suomen on pienenä maana kiinnitettävä erityistä huomiota toimintaympäristöön, jotta huippututkijat pysyvät ja tulevat juuri tänne tekemään tutkimusta.