Rokotteet

Rokotteet ehkäisevät ja hoitavat yhä useampia sairauksia

Rokotteet ehkäisevät tehokkaasti vakavia tauteja, niiden jälkitauteja ja komplikaatioita. Sairautta on edullisempaa ehkäistä kuin hoitaa. Rokottaminen onkin kustannuksiltaan yksi vaikuttavimmista terveydenhuollon keinoista ylläpitää terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä.

Rokote on lääkevalmiste, joka tuottaa vastustuskykyä sairautta vastaan. Rokotuksessa saa vastustuskyvyn samalla luonnollisella mekanismilla kuin tautia sairastaessa, mutta turvallisemmin. Sairastuessa riskinä ovat joskus vakavatkin jälkitaudit ja komplikaatiot.

Kansallinen rokotusohjelma ensisijainen keino suojautua

Suomessa kansallinen rokotusohjelma on onnistunut suojaamaan väestön hyvin tärkeimmiltä tartuntataudeilta. Toimiva neuvolajärjestelmä ja pitkä rokotusperinne mahdollistavat, että lasten rokotusten kattavuus on huippuluokkaa.

Perinteet voivat kuitenkin murentua ja rokotuskattavuus heikentyä. Esimerkiksi kausi-influenssarokotteen kattavuudessa Suomi on Euroopan häntäpäätä. Ihmisten on tiedettävä sairastumisen riskeistä, saatavilla olevista rokotteista sekä rokotteiden hyödyistä ja niihin liittyvistä riskeistä.

Rokotteen ottaminen tai sen ottamatta jättäminen on aktiivinen teko. Rokotetta harkitsevan tulee punnita valintaansa yksilökohtaisesti ja asiallisen tutkimustiedon perusteella. Asiantuntijat ovat arvioineet rokotusohjelman rokotteet ja todenneet ne turvallisiksi ja tehokkaiksi yksilö- ja väestötasolla. 

Suomen nykyinen kansallinen rokotusohjelma antaa suojan yli kymmentä tarttuvaa tautia vastaan. Rokotusohjelmaa kehitetään pitkäjänteisesti tautitilanteen, uusimman tutkimustiedon ja uusien markkinoille tulevien rokotteiden perusteella. Rokotusohjelmaa tulee kehittää ja rokotteiden saatavuutta helpottaa myös aikuisten osalta.

Rokotteet lisäävät yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia kustannustehokkaasti

Yhteiskunnalle on kannattavaa tukea kansalaisten valmiutta suojautua myös rokotusohjelmaa täydentävillä rokotteilla. Nämä rokotteet on maksettava itse, jos työnantaja ei maksa niitä työterveyshuollon kautta. Ennaltaehkäisevistä rokotteista ei nykyisen sairausvakuutuslain perusteella makseta Kela-korvauksia.

Ennaltaehkäisevä suojautuminen myös aikuisiän taudeilta edistää työ- ja toimintakykyä sekä tervettä ikääntymistä.

Rokotus antaa turvallisesti vastustuskykyä taudeille

Rokotteiden turvallisuudella on erittäin korkeat vaatimukset, sillä ne annetaan tavallisesti terveille henkilöille, usein imeväisille ja lapsille. Uusi rokote on myyntiin tullessaan hyvin tutkittu.

Uuden rokotteen tehoa ja turvallisuutta tutkitaan vuosia kestävissä laajoissa kliinisissä tutkimuksissa. Niissä rokotetta annetaan yleensä kymmenille tuhansille vapaaehtoisille tutkimushenkilöille.

Tutkimukset selvittävät tarkoin rokotteella saavutettavat hyödyt ja sen aiheuttamat haittatapahtumat. Rokotteesta saatavien hyötyjen on oltava moninkertaiset mahdollisiin haittoihin verrattuna.

Yhä enemmän työkaluja terveyden edistämiseen

Rokotekehitys on aktiivista erityisesti Euroopassa. Nykyisin voi saada rokotteen yli 40 taudin ehkäisemiseen. Lisäksi monia eläinten sairauksia estetään rokotteiden avulla.

Tulevaisuudessa rokotevalikoima laajenee huomattavasti kehitys- ja tutkimustoiminnan ansiosta. Yhä uusiin tauteihin löytyy tehokas rokote, hyvänä esimerkkinä malaria.

Perinteisten rokotteiden lisäksi lähitulevaisuudessa voidaan saada myös sairauksia hoitavia rokotteita. Ensimmäinen rokote eturauhassyövän hoitoon on jo hyväksytty USA:ssa 2010. Hoitavia rokotteita on kehitteillä myös muihin syöpäsairauksiin sekä esimerkiksi allergioihin, erilaisiin riippuvuuksiin, aidsiin ja neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.

Rokotteiden laajeneva valikoima lisää kansalaisten mahdollisuuksia ylläpitää aktiivisesti terveyttään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sosiaali- ja terveysministeriö
Vaccines Europe
WHO
European Centre for Disease Prevention adn Control ECDC