31.05.2024 | Arto Virtanen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
EU-vaalit ovat käynnissä - kuulithan mitä valtiovarainministeri Purra sanoi?
Euroopan unioni elää poliittisen päätöksenteon ja sääntelyn kehittämisen näkökulmasta viiden vuoden sykleissä. Euroopan parlamentin vaalit sysäävät liikkeelle komission uudistamisen ja koko poliittisen agendan muutoksen. Puolueiden voimasuhteiden muutokset näkyvät suoraan seuraavien viiden vuoden politiikan sisällössä.
Seuraavien EU-vaalien varsinainen vaalipäivä sunnuntai 9.6. on jo lähellä. Isojen tiedotusvälineiden vaalipaneelit ovat käynnissä ja suomalaiset laajemmin törmäävät yhä useammin vaaleihin muodossa tai toisessa. Ennakkoäänestys alkoi tällä viikolla.
Vaalien keskiössä ja ihmisten mielissä ovat turvallisuus, talous ja hyvinvointi. Isoja asioita, jotka kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa. Lääketeollisuus ja leipälajimme eli ihmisten terveys on yksi kerros tässä kokonaisuudessa. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra käytti toimialaa esimerkkinä puhuessaan EU:n valtiovarainministerikokouksen yhteydessä Euroopan kansainvälisestä kilpailukyvystä:
"Konkreettisena esimerkkinä Yhdysvaltain paremmasta toimintaympäristöstä Purra sanoi mieleensä jääneen sen, että lääketeollisuuden uusi tuote, joka Yhdysvalloissa pääsee markkinoille kahdessa vuodessa, joutuu odottamaan Euroopassa kuusi vuotta." (15.5. useampi media)
Purran viestiä kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään. Kyse on nimittäin eurooppalaisten ja suomalaisten ihmisten, lääkkeiden tarvitsijoiden tasa-arvosta. Miksi hyväksymme sen, että samaa sairautta sairastavat ihmiset Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat toimivan lääkkeen saamisen kannalta täysin eriarvoisessa asemassa, eurooppalaisten potilaiden vahingoksi?
Tilanteen pulmalliset puolet eivät jää potilaan kohtaamaan epätasa-arvoon. Mikäli tuotetta ei saada ripeästi markkinoille Euroopassa, niin myös tutkimukseen kohdistuvat investoinnit saattavat ohjautua muualle. Kyse on ekosysteemistä, jossa investoinnit tutkimukseen ovat yhteydessä myös mahdolliseen tuotantoon sekä edelleen käyttöönottoon potilailla.
Toimintaympäristössä, jossa uusi lääkehoito, innovaatio saadaan sujuvasti potilaan hyötykäyttöön, on siis myös suuremmat kannusteet investoida tutkimukseen. Lääketeollisuus on 44 miljardilla eurolla ollut Euroopassa autoteollisuuden jälkeen toiseksi suurin TKI-investoija. Nyt Eurooppa näyttää kuitenkin jäävän jälkeen muista globaalissa kilpailussa.
Investoinnit tutkimukseen johtavat innovaatioihin, jotka otettaessa käyttöön tuottavat suoraan terveyshyötyä potilaille. Tämä lisää työ- ja toimintakykyä eli positiivinen vaikutus leviää laajalti koko talouteen ja yhteiskuntaan. Harmaantuva Eurooppa tarvitsee työkaluja työurien pidentämiseen, ja lääkehoidot ovat yksi tärkeä osa myös tätä yhtälöä.
Hyvinvoinnin ja talouden yhteys turvallisuuteen on ilmeinen. Lääkkeet ja rokotteet ovat osa huoltovarmuutta. Strategisen autonomian vahvistamisen myötä tarvitsemme myös vahvempaa kriisivalmiutta eurooppalaisen lääketeollisuuden avulla.
Europarlamenttiin valittavilla päättäjillä on heti työpöydällä edessään laaja lääkelakipaketti. Innovaatiomyönteinen Eurooppa on myös kilpailukykyinen. Siksi Ministeri Purran esimerkkinä käyttämää regulaatioiden luomaa rujoa kilpailukykyeroa on lähdettävä määrätietoisesti kaventamaan Euroopassa. Potilaan, talouden ja yhteiskunnan edun vuoksi.