Globaali terveys 2026 – uudistumisen aika

Kriisi paljastaa rakenteelliset haasteet

Vaikka tilanne on vakava, se toimii myös herätyksenä. Kriisi nostaa esiin pitkään tunnistettuja, mutta usein sivuun jääneitä rakenteellisia ongelmia kuten rahoituksen hajanaisuutta, epäselviä vastuunjakoja ja liiallista riippuvuutta perinteisestä kehitysrahoituksesta. Samalla se pakottaa siirtymää pois perinteisestä monenkeskisestä mallista kohti maakohtaisempaa lähestymistapaa, jossa korostuvat kansallinen omistajuus, kahdenväliset kumppanuudet ja selkeämpi vastuunjako.

Rahoitusleikkaukset pakottavat uusiin ratkaisuihin

Vuonna 2025 tehdyt rahoitusleikkaukset ja muuttuneet kansainväliset prioriteetit ovat heikentäneet monien keskeisten terveysorganisaatioiden toimintakykyä. Yhdistyneet kansakunnat (YK), Maailman terveysjärjestö WHO sekä useat globaalit rahoitusmekanismit ovat joutuneet supistamaan toimintaansa ja uudistamaan rakenteitaan.

Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, ettei perinteinen julkinen kehitysrahoitus enää yksin riitä vastaamaan kasvaviin terveyshaasteisiin. Tämä on lisännyt tarvetta uusille rahoitus- ja yhteistyömalleille sekä yksityisen sektorin aktiivisemmalle osallistumiselle. Yksityinen sektori voi tuoda mukanaan rahoituksen lisäksi osaamista, teknologiaa ja tehokkaita toimintamalleja. Onnistunut yhteistyö edellyttää kuitenkin vahvaa hallintoa, keskinäistä luottamusta ja yhteisiä tavoitteita, jotta vaikutukset ovat sekä kestäviä että mitattavia.

Vuoden 2026 keskeiset painopisteet

Vuotta 2026 leimaa kiristyvä kilpailu resursseista. Kansallinen priorisointi ja tiedolla johtaminen nousevat keskiöön, ja siksi luotettava data, tautitaakka-analyysit ja kustannusvaikuttavuuden arviointi ovat välttämättömiä rajallisten resurssien tehokkaassa käytössä.

Globaali terveysturvallisuus ja varautuminen pysyvät edelleen keskeisinä teemoina. WHO:n pandemiasopimus tarjoaa mahdollisuuden vahvempaan yhteistyöhön  edellyttäen, että se onnistutaan viemään käytännön tasolle.  Digitaaliset ratkaisut, tekoäly ja terveysdata ovat puolestaan nousseet välttämättömiksi terveydenhuollon kehittämisessä, mikä korostaa tietoturvan ja luottamuksen merkitystä.

Suomella on tässä murroksessa oma tärkeä roolinsa. Vahva terveysdata, pitkä kokemus tiedolla johtamisesta ja luottamukseen perustuva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä tarjoavat esimerkin siitä, miten rajallisia resursseja voidaan kohdentaa vaikuttavasti. Pienenä maana Suomi ei ratkaise globaaleja haasteita yksin, mutta se voi osoittaa, millaisia ratkaisuja tarvitaan, kun päätöksiä joudutaan tekemään niukkuuden oloissa. 

Globaalin terveyden tulevaisuus rakentuu jaetulle vastuulle, monipuolisemmalle rahoitukselle ja vahvemmalle kansalliselle johtajuudelle. Myös Suomessa, monenkeskiset instituutiot nähdään välttämättöminä, mutta uudistettavina.

Lue koko artikkeli IQVIAn nettisivuilta.

Susanna Flaherty
IQVIA
Healthcare Director Finland
Country Manager Finland