Harmaantuva väestö Suomen terveydenhuollon mahdollisuutena

10.06.2024 | Minna Kumpula, toimitusjohtaja, Novartis Finland & Eeva Kärkkäinen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Novartis Finland

Harmaantuva väestö Suomen terveydenhuollon mahdollisuutena

Mitkä ovat suomalaisen terveydenhuollon suurimmat tulevaisuuden mahdollisuudet? Kollegamme antoi taannoin kysymykseen yllättävän vastauksen: ”Väestön ikääntyminen”.

Yleensä väestön ikääntyminen nähdään terveydenhuollon näkökulmasta haasteena. Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla kun työvoimasta on pulaa, ikääntyvä väestö kaipaa enemmän huolenpitoa ja monet sairaudet, kuten syövät, yleistyvät vaatien terveydenhuollon resursseja. On kyettävä parantamaan terveydenhuollon vaikuttavuutta eli saamaan samoilla resursseilla enemmän terveyshyötyä aikaiseksi. Juuri tässä haasteessa piilee kuitenkin myös mahdollisuuksia.

Väestön ikääntyminen tuo aivan uudenlaisen yhteiskunnallisen paineen edistää ihmisten terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksia. Ennaltaehkäisyyn kohdistuukin juuri nyt kasvava mielenkiinto ympäri maailmaa. Tieteen ja teknologian kehittymisen ansiosta meillä on tänä päivänä historiallisen hyvät mahdollisuudet ymmärtää ja seurata erilaisten sairauksien riskitekijöitä ja terveydentilan muutoksia ja siten ylläpitää terveyttä sekä ennakoida sairauksia aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Samalla hoitoja ja palveluita voidaan kohdentaa aiempaa tarkemmin. Parhaimmillaan terveysindikaattoreiden reaaliaikainen seuranta voi mahdollistaa eri sairauksiin liittyvien terveysriskien ennustamisen ja puuttumisen asiaan jo ennen kuin oireet ilmenevät. Sairauksien vähentäminen ja varhainen hoitaminen voivat sekä vähentää tarvetta raskaammille terveyspalveluille että pitää ihmiset työkykyisinä nykyistä pidempään.

Teknisiä ja hoidollisia ratkaisuja ennaltaehkäisyyn on jo olemassa ja lisää on tulossa, mutta haaste on yhteiskuntiemme kyky ja halukkuus maksaa ennaltaehkäisystä. Kun terveydenhuollon resursseista on pulaa juuri tässä hetkessä, niiden uudelleenkohdentaminen on vaikeaa. Tulipaloja sammuttaessa tuntuu toisarvoiselta keskittyä palohälyttimien asentamiseen, vaikka molempia tarvittaisiin. Ennaltaehkäisy vaatii rohkeutta sijoittaa osa rajallisista resursseistamme toimintaan, jonka tuloksia nähdään vasta viiveellä.

Jotta investointi ennaltaehkäisyyn on mahdollinen, tarvitaan mahdollisimman tarkka kuva siitä, mitä ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa. Näin vältetään hukkainvestoinnit. Onnistuminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden, yritysten, tutkijoiden ja poliittisten päättäjien välistä yhteistyötä. On tärkeää, että terveydenhuollon haastetta ratkaistaessa eri toimijoilla on yhteinen käsitys ongelmasta, yhteisistä tavoitteista ja siitä, miten mittaamme onnistumista. Novartiksella olemme tehneet yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa muun muassa sydänsairauksien hoidon kehittämisessä. Yhteinen tavoitteemme on, että uusintasydänkohtausten määrä vähenee hoitamalla sydänsairauksien riskitekijöitä nykyistä paremmin. 

Väestön ikääntyessä uusien toimintatapojen ja innovaatioiden hyödyntäminen terveydenhuollossa ei ole enää vapaaehtoista vaan välttämätöntä. Tämä vaatii riittäviä resursseja hyvinvointialueille tutkimukseen, toimintatapojen uudistamiseen ja innovaatioiden käyttöönottoon sekä kunnianhimoista terveys- ja hyvinvointialanalan kasvuohjelman toimeenpanoa. Olemalla edelläkävijä terveydenhuollon ratkaisujen kehittämisessä huolehdimme, että jokainen voi Suomessa luottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin myös tulevina vuosikymmeninä. Samalla houkuttelemme investointeja ja luomme uusia viennin tukijalkoja.

Harmaantuvalla Suomella on täydet mahdollisuudet olla hyvinvoiva myös jatkossa, kunhan vaan osaamme uudistua.