Hyvinvointialueiden lääkekulut kehittyvät maltillisesti

Sairaalalääkkeiden osuus toimintamenoista pysynyt vakaana

Sairaalalääkkeet muodostavat noin 2,2 % kaikista hyvinvointialueiden toimintakuluista. Hyvinvointialueiden kokonaistoimintakulut vuonna 2024 olivat 28,7 miljardia euroa, joista sairaalalääkkeiden osuus oli 630 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden kokonaistoimintakulut vuosien 2023–2024 välillä kasvoivat 0,9 miljardia euroa (+3,1 %).

Lääkekustannukset kasvoivat 8 miljoonaa euroa[MT1]  (+1,2 %), joka on alle prosentti toimintakulujen kokonaislisäyksestä. Selvityksemme perusteella lääkekustannusten rooli on hyvinvointialueiden kokonaiskuluissa ja kustannuskehityksessä pieni. Inflaatiokorjauksen jälkeen sairaalalääkekulujen reaalikasvu oli itse asiassa negatiivinen (-0,3 %). 

Vertasimme myös kirjanpidosta saatavia nettolääkekuluja tukkuhintaiseen lääkemyyntiin, jota on yleisesti ennen kirjanpitotietoja käytetty sairaalalääkekulukehityksen mittarina. Tukkuhintainen lääkemyynti ja sen kasvu ei vastaa alueiden kirjanpidon mukaista kustannusta. Keskimääräinen ero tukkuhintojen ja kirjanpidon mukaisen toteutuneen kulun välillä on useita kymmeniä prosentteja. Tämä näkemyksemme mukaan selittyy pitkälti sairaaloidenneuvottelemilla alennuksilla ja sopimuksilla.

Alueittain kulukehitys vaihtelee merkittävästi

Selvitys osoittaa, että sairaalalääkekulukehityksessä on merkittäviä alueellisia eroja. SOTE-uudistuksen myötä entisten ERVA-alueiden sijaan on syntynyt viisi yhteistyöaluetta (YT-alue): Eteläinen Suomi, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi.  Keskityimme vertailemaan kulukehitystä näiden viiden YT-alueen välillä.

Vuonna 2024 Etelä-Suomen YT-alueella kulut kasvoivat noin 4 % (Etelä-Suomen alue vastasi 43 % [MT2] koko maan sairaalalääkekuluista). Pohjois-Suomessa kustannukset nousivat noin 2,4 %. Muilla alueilla suunta oli päinvastainen: Sisä-Suomessa lääkekulut laskivat noin 5,3 %, Itä-Suomessa noin 0,6 %, ja Länsi-Suomessa noin 0,7 %.

Erot hyvinvointialueiden ja YT-alueiden välillä näkyvät myös väestömäärään suhteutetuissa sairaalalääkekuluissa.

Säästötoimet näkyvät käytännössä

Selvityksessä tarkasteltiin hyvinvointialueiden julkista dokumentaatiota, kuten talousarvioita ja tilinpäätösasiakirjoja, vuosilta 2023–2024. Se osoitti, että käytännössä lähes jokainen hyvinvointialue on käynnistänyt toimia, joilla pyritään hillitsemään lääkekuluja.

Julkisista lähteistä nousi esiin esimerkiksi seuraavia keinoja hallita lääkekulujen kehitystä: lääkehoitojen siirtäminen mahdollisuuksien mukaan Kela-korvattuun avohoitoon, biosimilaarien ja geneeristen valmisteiden käytön aktiivinen suosiminen, lääkeannostelun optimointi ja omavalmistuksen hyödyntäminen, lääkkeiden hankinnan tehostaminen sekä kilpailutusten että riskinjakomallien avulla, ja tiivistynyt yhteistyö YT-alueen sisällä hyvinvointialueiden välillä.

Mitä selvityksen havainnot tarkoittavat?

Sairaalalääkekulut eivät kasva hallitsemattomasti. Päinvastoin, kasvu on kokonaisuutena maltillista ja joillakin alueilla jopa laskevaa. Tämä viittaa siihen, että paikallisilla lääkehoitoihin ja hankintoihin kohdistetuilla toimilla on ollut selkeä vaikutus lääkekustannuksiin.

Hyvinvointialueuudistus on parantanut tietopohjaa, sillä nettolääkekulut ovat nyt avoimesti saatavilla ja näitä tukeva julkinen dokumentaatio lisää läpinäkyvyyttä hyvinvointialueiden kulurakenteeseen kuten sairaalalääkkeiden kustannuksiin ja niiden kehitykseen.

Nähtäväksi jää missä määrin uudet yhteistyörakenteet — kuten YT-alueiden yhteiset suositukset — tuovat lähivuosina käyttöön uusia ohjauskeinoja ja vahvistavat alueiden välistä ja kansallisen tason koordinaatiota.

Säästötoimenpiteillä, rationalisoinnilla ja yhteistyön tiivistämisellä on selkeästi ollut vaikutusta sairaalalääkekulukehitykseen. Auttavatko vai hidastavatko tehdyt ja tulevat toimenpiteet jatkossa terveyttä tuottavien uusien innovatiivisten lääkkeiden käyttöönottoa on vielä epäselvää.[MT3] 

Blogissa esitetyt luvut pohjautuvat Ahconin hyvinvointialueiden sairaalalääkekuluja koskevaan selvitykseen, joka tehtiin Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta vuonna 2025.

Werneri Tuompo
Johtava Asiantuntija
Ahcon

Jaana Ahlamaa (LT)
Lääketieteellinen johtaja
Ahcon