Kansallinen rokotusohjelma tarvitsee strategista suunnittelua

25.04.2023

Kansallinen rokotusohjelma tarvitsee strategista suunnittelua

Aikuisten rokotusohjelma kaipaa kehittämistä. Rokotteisiin satsaaminen helpottaa terveydenhuollon taakkaa.

Rokotteet ovat yksi aikamme suurimmista lääketieteellisistä saavutuksista ja niiden avulla pelastetaan maailmanlaajuisesti noin 2–3 miljoonaa ihmishenkeä vuosittain. Rokotteet auttavat suojelemaan yhteisöjämme ja vähentävät terveydenhoidon tarvetta. Rokotteet ovat monella tapaa ihmiskunnan kehityksen mahdollistajia. Niillä ehkäistään vakavia sairauksia, parannetaan elämänlaatua ja voidaan pienentää sosioekonomisia eroja(1).

Rokotteet ovat sijoitus koko väestön terveyteen, työ- ja toimintakykyyn sekä keino helpottaa terveydenhuollon kantokykyä. Influenssaan sairastuu vuosittain noin 10 % aikuisväestöstä ja se aiheuttaa merkittävän sairaalahoidon tautitaakan sekä kuolleisuutta erityisesti ikääntyneillä. Influenssaan liittyviä sairaalahoitoja on Suomessa vuosittain arviolta noin 22 000 joista yli 14 000 ikääntyneillä.(2) Ikääntyvien influenssarokotuksilla voidaan selvästi vähentää ikäihmisten sairastavuutta, mikä taas vähentää hoivan ja hoidon tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ratkaisevaa, kun huomioidaan terveydenhuoltomme kasautunut hoitovelka ja huutava hoitajapula.

Toinen hyvä esimerkki on vyöruusurokote, jolla voidaan ehkäistä vyöruusua. Vyöruusuun sairastuu noin 10–30 % ihmisistä, yleisimmin yli 50-vuotiaana. Se aiheuttaa terveydenhuollolle suuremman tautitaakan kuin vesirokko. Vuonna 2007 vyöruususta aiheutui 8 900 käyntiä ja vuotuiset terveydenhuollon hoitokustannukset samana vuonna olivat 2,2 M€.(3)

Rokotteet mahdollistavat terveydenhuollon painopisteen siirtymisen kustannusvaikuttavasti sairauksien hoidosta sairauksien ehkäisyyn yhdenvertaisesti. Kansalliseen rokotusohjelmaan sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Eduskuntavaalien lähestyessä on hyvä muistaa, että terveys ja talous kulkevat käsi kädessä. Rokotteilla saadaan merkittävää terveyshyötyä ja on tärkeää, että kehitämme kansallista rokotusohjelmaa pitkäjänteisesti ja avoimesti kaikkien toimijoiden kanssa ja varmistamme riittävän rahoituksen uusien rokotteiden käyttöönotolle.

Tiedätkö muuten sinä, mitä rokotteita olet saanut tai mitä sinun olisi nyt hyvä ottaa?

Ritva Lehtonen,
liiketoimintayksikön johtaja, rokotteet
toimitusjohtaja, Sanofi Oy

Viitteet:
(1) Vaccines Europe
(2) Jacks A, Euro Surveill. 2012;17(38):pii=20276
(3) Rokotteet investointina suomalaiseen yhteiskuntaan – katsaus kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen kehittämiseen (MedEngine Oy, 2022)


MAT-FI-2300030


Huhtikuun viimeisellä viikolla vietetään kansainvälistä rokotusviikkoa (World Immunization Week). Rokottaminen on kustannuksiltaan yksi vaikuttavimmista terveydenhuollon keinoista ylläpitää terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä, sillä sairautta on edullisempaa ehkäistä kuin hoitaa.

Ennaltaehkäisevä suojautuminen myös aikuisiän taudeilta edistää työ- ja toimintakykyä sekä tervettä ikääntymistä. Siksi Suomen kansallista rokotusohjelmaa on edelleen kehitettävä, ja rokotteiden saatavuutta on helpotettava myös aikuisten osalta.

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran tämän vuoden maaliskuussa.