Kliinisen lääketutkimuksen väheneminen uhkaa suomalaisen terveydenhoidon kehitystä

31.03.2022 | Terveysalan huippuosaajat: Matias Posa

Kliinisen lääketutkimuksen väheneminen uhkaa suomalaisen terveydenhoidon kehitystä

Lääketieteen opiskelija Matias Posa selvitti pro gradu -tutkielmassaan syitä, joiden vuoksi kliinistä lääketutkimusta tehdään yhä vähemmän suomalaisissa yliopistosairaaloissa. Selvityksen mukaan tutkimuksen vähenemiselle ei ole järkevää selitystä. ”Hoitohenkilökunta on tutkimusmyönteistä ja tutkimuksen teko kannattaisi niin potilaita kuin sairaaloita”, kertoo Posa. 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtiin vuonna 2009 yli 200 ilmoitusta kliinisistä lääketutkimuksista Suomessa. Kymmenen vuotta myöhemmin sama luku oli yli neljänneksen pienempi. ”Kyseessä on epäkohta, joka uhkaa enenevissä määrin suomalaisen terveydenhoidon laatua ja kehitystä”, toteaa lääketieteen 5. vuoden opiskelija Matias Posa

HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan ja Helsingin yliopiston professori Paulus Torkin tilaamana Posa toteutti opintoihinsa sisältyvänä tutkielmana selvityksen kliinisten lääketutkimusten vaikutuksesta hoitoon ja henkilöstöön. Tutkimus julkaistiin vuonna 2020 ja se toteutettiin HUSin syöpätautien, hematologian ja reumatologian osastoilla toimivia hoitajia ja lääkäreitä haastattelemalla. Posa kartoitti tutkimuksessa myös lääkeyhtiöiden edustajien kokemuksia yliopistosairaaloiden tutkimusympäristöistä. 

Kliinisistä tutkimuksista myös rahallista hyötyä yliopistosairaaloille 

Yksi mahdollinen hypoteesi tutkimuksen alussa oli, että hoitohenkilökunta kokisi tutkimukset työtään hankaloittavana osa-alueena.

”Halusimme sulkea pois teorian, että väheneminen johtuisi terveydenhoitohenkilökunnan suhtautumisesta tutkimukseen. Näin ei kuitenkaan ollut - tutkimuksen korkea määrä ja laatu voivat vaikuttaa alalla jopa työpaikan valintaan. Ainakin HUSin henkilökunta suhtautuu kliiniseen lääketutkimukseen lähtökohtaisesti hyvin myönteisesti”, Posa kertoo.

Posan oman tutkimuksen ohella teetettiin diplomityö, joka selvitti euromääräisesti kliinisen lääketutkimuksen laskun vaikutusta sairaaloille. Etukäteen Posa oli pitänyt todennäköisenä, että laskun taustalla voisivat olla taloudelliset syyt.

”Diplomityössä kuitenkin todettiin, että kliiniset lääketutkimukset olisivat myös taloudellisesti kannattavia yliopistosairaaloille. Tulos yllätti, ja laittaa kyseenalaistamaan tutkimusten vähenemistä entisestään”, kummastelee Posa. 

Sen sijaan Posan tutkimuksessa havaittuja kehityskohteita, jotka jarruttavat kliinistä lääketutkimusta ovat eettiset toimikunnat ja hankalat tutkimuslupaprosessit ylipäätään.

”Eettisten lupaprosessien keston ennustaminen on erittäin hankalaa. Epäennustettavat tekijät lupaprosessissa hankaloittavat merkittävästi uusien hankkeiden käynnistämistä”, Posa korostaa.

Tämän lisäksi kehityskohteiksi nimettiin puutteet ja haasteet tutkijan työpöydissä ja sähköisissä järjestelmissä.

”Sähköisiä työkaluja on sittemmin parannettu ominaisuuksiltaan käyttäjäystävällisemmiksi ja toimivammiksi, mutta jatkokehitykseenkin on aina sijaa”, hän huomauttaa.

Tutkimukseen enemmän resursseja ja mahdollisuuksia jo opintojen aikana

Niin lääkärit kuin potilaat tunnistavat, että tutkimus on huomisen hoitoa, ja kaikkien hoitokäytänteiden tieteellinen tutkiminen on edellytys tehokkaammalle mahdolliselle hoidolle ja hoitokäytäntöjen kehittymiselle. Kliinisten lääketutkimusten väheneminen uhkaa niin potilaita kuin sairaaloita, jotka eivät välttämättä tulevaisuudessa tavoita niille asetettuja kansainvälisiä hoidon laadun vaatimuksia. Myös kansantaloudellisesti vaikutus on merkittävä lääkeyhtiöiden valtavien tutkimusorganisaatioiden vuoksi. 

”Jotta kliinistä lääketutkimusta saataisiin yhä enemmän Suomeen, tutkimusten rahoitus- ja lupahakuprosesseihin tulisi olla enemmän resursseja. EU:ssa joissain maissa yliopistojen palkkalistoilla on jopa henkilöitä, jotka tukevat ja auttavat tutkijoita hakemusten valmistelussa. Tämän tyyppisestä tuesta voisivat hyötyä erityisesti nuoret lääkärit Suomessa”, ehdottaa Posa.

Tutkimukselle voitaisiin antaa nykyistä enemmän tunnustusta esimerkiksi erilaisten palkintojen muodossa.

”Olemme LKS:ssä suunnitelleet lääketieteen opiskelijoille suunnattua palkintoa opintojen aikana toteutetusta merkittävästä tutkimuksesta”, Posa paljastaa.

”Tutkimukseen tutustumiseen voitaisiin myös tarjota enemmän mahdollisuuksia jo lääkärien opintovaiheessa. Kliinisten taitojen oppimisen ohella joustava tutkimuksen sisällyttäminen erikoistumisvaiheeseen voisi olla varteen otettava muutos, joka johtaisi yhä useamman nuoren lääkärin tutkimuksen pariin. Asioista, joista ei tiedä, voi olla vaikea innostua”, Posa painottaa.

Lue lisää 

Matias Posan pro gradu -tutkielma: Kliinisen lääketutkimuksen rooli ja vaikutukset yliopistosairaalassa