Kliiniset lääketutkimukset ovat Suomelle mahdollisuus, jota emme voi jättää käyttämättä

Kliiniset lääketutkimukset tuovat konkreettisia hyötyjä potilaille ja terveydenhuollolle. Tutkimuksiin osallistuvat potilaat saavat käyttöönsä uusia hoitoja, ja tutkimustoimintaan osallistuvat organisaatiot pysyvät lääketieteen kehityksen kärjessä. Tämä vahvistaa hoidon laatua sekä terveydenhuollon veto- ja pitovoimaa. Taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä: yhden tutkimuksen kautta syntyy keskimäärin noin 1,2 miljoonan euron arvo potilaiden hoitoon ja jopa noin 10 miljoonan euron kokonaisyhteiskunnallinen hyöty, kun huomioidaan myös osaamisen kehittyminen ja resurssisäästöt.

Markkinoillepääsy vaikuttaa tutkimusinvestointeihin

Yksi keskeinen, mutta usein aliarvioitu tekijä tutkimusinvestointien näkökulmasta on lääkkeiden ja rokotteiden markkinoillepääsy ja käyttöönoton nopeus. Kliinisiä tutkimuksia ei suunnitella tyhjiössä: jos uusia hoitoja ei ole käytössä hoitokäytännöissä, niitä on vaikea hyödyntää tutkimuksissa vertailuhoitoina. Suomessa innovatiivisten lääkkeiden käyttöönotto on ollut rajallista, ja rokotteiden kohdalla viive myyntiluvasta väestötason käyttöön on Euroopan pisimpiä. Tämä lähettää kansainvälisesti ristiriitaisen viestin: Suomi osallistuu tutkimuksiin, mutta innovaatioiden laaja hyödyntäminen viivästyy. Se heikentää sekä potilaiden ajantasaista hoitoa että Suomen houkuttelevuutta tutkimusmaana.

Markkinoillepääsyn ja tutkimustoiminnan välinen yhteys korostuu myös tosielämän tutkimustiedossa (real-world evidence, RWE). Suomella on erinomaiset edellytykset hyödyntää rekistereihin perustuvaa tutkimusta, mutta edellytykset realisoituvat vain, jos uudet hoidot ovat aidosti käytössä. Kun lääkkeitä otetaan käyttöön viiveettä, syntyy nopeasti laadukasta tutkimusdataa, mikä puolestaan lisää maan houkuttelevuutta rekisteritutkimusinvestoinneille.

Mitä pitäisi tehdä, jotta Suomeen saadaan lisää kliinisiä lääketutkimuksia?

Jotta Suomeen saadaan lisää kliinisiä lääketutkimuksia, tarvitaan useita samansuuntaisia toimia:

• Vahva kansallinen koordinointi: Tutkimus, arviointi ja käyttöönotto tulee nähdä yhtenäisenä innovaatioketjuna, jossa eri uudistukset tukevat toisiaan.
• Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö: Yritysten tutkimusosaaminen ja julkisen sektorin päätöksentekorooli on yhdistettävä systemaattisesti potilaiden ja tutkimusympäristön hyödyksi.
• Tutkimusosaamisen turvaaminen: Terveydenhuollon ammattilaisilla on oltava käytännön mahdollisuudet osallistua tutkimukseen ilman, että se kuormittaa kohtuuttomasti muuta työtä.
• Nopeampi käyttöönotto: Uusien lääkkeiden ja rokotteiden sujuva ja ennakoitava käyttöönotto tukee sekä potilaiden hoitoa että tutkimusinvestointien houkuttelua.

Samanaikaisesti Suomessa on jo käynnissä useita konkreettisia toimia tutkimusympäristön vahvistamiseksi, kuten FinTrials-verkoston rakentaminen,tutkimusten käynnistämistä ja toteutusta nopeuttavien toimintamallien, kuten fast track -ratkaisun, käyttöönotto ja toisiolain päivitys. On tärkeää, että nämä uudistukset muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka aidosti nopeuttaa tutkimusten toteutumista ja vahvistaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisenä tutkimusmaana.

Kliiniset lääketutkimukset eivät ole pelkkä yksittäinen tutkimustoiminnan osa-alue, vaan strateginen investointi tulevaisuuteen. Ne tuovat potilaille parempaa hoitoa, terveydenhuollolle osaamista ja resursseja sekä yhteiskunnalle kasvua ja kilpailukykyä.

Kysymys ei ole siitä, onko Suomella varaa panostaa kliinisiin lääketutkimuksiin – vaan siitä, onko meillä varaa olla panostamatta.

Teija Kotomäki
toimitusjohtaja, Pfizer Suomi

Ville Kainu
lääketieteellinen johtaja, Pfizer Suomi

Lähteitä

• Lääketutkimuksen yhteiskunnallinen arvo -loppuraportti. ESiOR, Lääketeollisuus ry, 2024
• EFPIA Patients W.A.I.T. Indicator Survey 05/2026
• V Laigle, et al. 2021, Vaccine, ss: 39: 5707-5718