Kuinka varmistaa rekisteritutkimuksen laatu, kun lähdedata on syntynyt terveydenhuollon arjessa?

Rekisterien datan laadussa voi kuitenkin olla suuriakin vaihteluita riippuen siitä, millaisesta prosessista se on karttunut. Esimerkiksi sairaaloissa rekisteritietoa on kerätty ensisijaisesti potilaiden hoitoa varten, jolloin ei ole välttämättä mietitty sen hyödyntämistä tutkimuksessa.

Rekisteridataa hyödynnetään yhä enemmän esimerkiksi tosielämän aineistoon perustuvien vertailuhaarojen rakentamisessa ja hoidon tehon sekä turvallisuuden arvioinnissa kliinisten tutkimusten ulkopuolella. Siksi on erittäin tärkeää, että rekistereistä löytyvä tieto on luotettavaa.

Rekisteritutkimuksille ominaisia haasteita ovat esimerkiksi vuosien varrella muuttuneet kirjaamiskäytännöt, tutkimuksen kannalta olennaisten muuttujien kirjaamisen puutteellisuus ja diagnoositietojen automaattinen siirtyminen aiemmilta käynneiltä ilman ajantasaistamista. Nämä erot on hyvä tiedostaa, koska ilman korjaavia toimenpiteitä ne vaikuttavat siihen, miten luotettavasti potilasmääriä ja hoitokuormaa voidaan arvioida.

Työskennellessäni rekisteriaineistojen parissa olen huomannut, miten potilastietojärjestelmät, kirjaamiskäytännöt ja kliininen arki muovaavat rekisteridataa, ja joutunut pohtimaan miten tästä datasta voidaan tuottaa luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Rekisterin rajoitteiden ja mahdollisuuksien ymmärtäminen auttaa luotettavien tulosten saamisessa. Olen huomannut, että yhteistyö lääkärien kanssa on ratkaisevaa aineiston taustan ja kirjaamiskäytäntöjen tulkinnassa. Jotta rekisteritietoa voidaan luotettavasti hyödyntää, on ymmärrettävä, miten ja millaisesta prosessista tieto on kertynyt. Taustaprosessin tunteminen on keskeistä sekä tiedon laadun että kattavuuden arvioinnissa.

Rekisteritiedon hyödyntäminen lisääntyy, joten olisi hienoa, että myös tietojärjestelmät ja kirjaamisprosessit suunniteltaisiin tukemaan potilaan hoidon lisäksi myös tutkimusta. Kun kirjaamiskäytännöt ovat johdonmukaisia ja tietojärjestelmät tukevat yhdenmukaista tiedon muodostumista, myös rekisteritutkimuksen edellytykset ja tulokset vahvistuvat, tukien tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Hanna Heloterä on rekisteritutkimusten ja terveysdatan hyödyntämisen asiantuntija, joka työskentelee Pharmacalla.