Lääkekorvaukset lähes 2 miljardia, mutta mitä numerot oikeasti kertovat?

Arvonlisävero selittää lähes kaiken

Vuoden 2025 alussa lääkkeiden arvonlisävero nousi 10 prosentista 14 prosenttiin. Koska Kela maksaa korvaukset arvonlisäverollisesta hinnasta, muutos siirtyi suoraan korvausmenoihin eli arvonlisäveron osuus nimellisestä 79 miljoonan euron kasvusta on noin 89 prosenttia.

Arvonlisävero on kuitenkin tulonsiirto valtion sisällä. Kun arvonlisäveron vaikutus, ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut (111 miljoonaa euroa) sekä inflaatio otetaan huomioon, korvaukset kasvoivat reaalisesti vain 0,3 prosenttia eli noin 5 miljoonaa euroa ja olivat vuoden 2019 tasolla.

Pitkä aikaväli kertoo selvemmän tarinan

Tämä maltillinen kehitys ei ole pidemmällä aikavälillä poikkeus: vuosina 2008–2025 sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden reaaliset nettokustannukset ovat kasvaneet yhteensä vain 8,0 prosenttia, eli keskimäärin 0,46 prosenttia vuodessa.

Kasvua ovat hillinneet lääkkeiden hintakilpailu, biologisten lääkkeiden lääkevaihdon laajentuminen sekä ehdollisen korvattavuuden sopimusmenettely. Samaan aikaan korvausjärjestelmään on hyväksytty uusia lääkkeitä, korvauksia saaneiden määrä on kasvanut sadoilla tuhansilla ja väestö on ikääntynyt. Suomalaisilla potilailla on käytössään laajempi lääkevalikoima kuin 17 vuotta sitten.

Korvausmenot ovat kuitenkin reaalisesti pysyneet samalla tasolla.

Rakenteellinen epäkohta raportoinnissa

Kela raportoi monia etuuksia inflaatiokorjattuna, mutta lääkekorvaukset ovat poikkeus: ne raportoidaan nimellisinä.

Seurauksena syntyy vääristynyt mielikuva lääkekustannusten kehityksestä, joka voi ohjata päätöksentekoa väärään suuntaan. Käydyn julkisen keskustelun myötä Kela on täydentänyt tiedotustaan arvonlisäveron vaikutuksen osalta ja hyvä niin.

Täydennys jää kuitenkin epämääräiseksi. Kelan mukaan korvausten kasvua voi selittää osaltaan arvonlisäveron nosto. Kuten todettu, tuo osuus on 89 prosenttia nimellisestä kasvusta. Vakiintunut raportointitapa ei palvele parhaalla tavalla julkista intressiä.

Mitä hyvä raportointi tarkoittaisi?

Esitämme, että Kela täydentää lääkekorvausten vuosiraportointia reaalisilla nettokustannuksilla inflaatiokorjattuina. Tarvittavat luvut ovat julkisia, siis jo olemassa ja laskettavissa. Kyse on niiden systemaattisesta esittämisestä osana perusraportointia. Parempi tieto palvelee kaikkia osapuolia: päättäjät tekevät parempia päätöksiä, media raportoi tarkemmin ja kansalaiset saavat oikean kuvan siitä, miten julkisia varoja käytetään.

Tatu Sainio, maajohtaja, Bristol Myers Squibb Finland

Jarmo Hahl, Principal Consultant, Medaffcon Oy