12.06.2025 | Tero Saukkonen (Lääketieteellinen johtaja ja asiantuntijalääkäri) ja Petra Tirkkonen (Yhteiskuntasuhdejohtaja) Novo Nordisk Farma Oy
Lihavuuden hoitamattomuudesta yli 2,5 miljardin vuosittainen lasku yhteiskunnalle
Tuore kansallinen tutkimus osoittaa, että hoitamaton lihavuus maksaa Suomelle vuosittain yli 2,5 miljardia euroa. Merkittävä osa kustannuksista syntyy pitkistä sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Kesäkuussa julkaistu kotimainen FinWeight IV–tutkimus perustuu yli 5 500 suomalaisen kansallisesti edustavaan aineistoon. Kyse ei ole vain terveysongelmasta, vaan kansantaloudellisesta haasteesta, joka heikentää työkykyä ja kuormittaa julkista taloutta.
Riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen on jopa kolminkertainen
Tutkimuksen mukaan 2,5 miljardin euron vuosittaisista lisäkustannuksista 1,4 miljardia euroa muodostuu epäsuorista kustannuksista (1). Tämä tarkoittaa pääosin pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Suoria terveydenhuollon ja lääkekustannuksia syntyy vuosittain 1,1 miljardia euroa.
Kyse on siis laajasta kansanterveydellisestä haasteesta. Ja tästä syystä viimeistään nyt yhteiskunnan tulee ottaa enemmän vastuuta lihavuuden ennaltaehkäisystä ja hoidosta.
Erityisen huolestuttavaa on työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyys. Henkilöillä, joilla on lihavuutta, on kolminkertainen riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen normaalipainoisiin verrattuna (1). Sairauspoissaolojen määrä ja pituus kasvavat sitä mukaa, mitä korkeammasta painoindeksiluokasta on kyse (1).
Suomen työikäisistä jo yli puolella on ylipainoa tai lihavuutta (1)
Lihavuuden aiheuttamat kustannukset eivät ole staattinen ongelma, vaan ne kasvavat jatkuvasti. Käsillämme olevan tutkimuksen luvut ovat maltillinen arvio yhteiskunnalle koituvista kustannusvaikutuksista (1). Tutkimuksessa ei analysoitu esimerkiksi työnantajien kustantamia lyhyitä sairauspoissaoloja, heikentynyttä työkykyä tai työttömyysjaksoja.
Tämän päivän vuosittaisiin kustannuksiin vaikuttaa myös väestömme lihavuuskehitys. Tutkimusaineistoamme kerättäessä Suomessa oli noin 1,04 miljoonaa lihavaa aikuista. THL:n tuoreimman Terve Suomi 2023 -tutkimuksen mukaan luku on jo yli 1,2 miljoonaa (3). Mikäli yhdistämme tämän tiedon FinWeight-tutkimuksen tuloksiin, hoitamattoman lihavuuden lisäkustannukset olivat nousseet 2,9 miljardiin euroon vuonna 2023 (1).
Erityisen huolestuttava on myös lasten ja nuorten tilanne. THL:n joulukuussa 2024 julkaisemien tilastojen mukaan neljäsosalla 2–16-vuotiaista pojista ja vajaalla viidesosalla tytöistä on ylipainoa tai lihavuutta (2). Lapsuudessa alkanut lihavuus jatkuu hyvin usein aikuisikään ja heikentää siten monin tavoin terveyttä ja hyvinvointia sekä lapsuudessa että myöhemmin (2).
Yhteiskunnan tulee ottaa vastuu ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta
Nykyinen lähestymistapa lihavuuteen on taloudellisesti kestämätön. Maksamme miljardeja seurausten korjaamisesta: työkyvyttömyyseläkkeistä, pitkistä sairauspoissaoloista ja lisääntyneestä terveydenhuollon käytöstä sen sijaan, että investoisimme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon.
Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden riskiä lihavuus lisää, olivat tutkimuksemme mukaan merkittävimpiä syitä sekä sairauspoissaoloille että työkyvyttömyyseläkkeille (1). Kun nämä ongelmat ehkäistään ajoissa, säästetään paitsi inhimillistä kärsimystä, myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.
Lihavuuden syyt ovat moninaiset, eikä yksilö voi yksin olla vastuussa ratkaisuista. Tarvitaan järjestelmämuutosta, jossa yhteiskunta ottaa todellisen vastuun lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta. Tämä tarkoittaa toimia eri sektoreilla: päätöksenteossa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä yhdyskuntasuunnittelussa (2).
Lihavuuden hoitaminen vaatii rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja nähdä pidemmälle tulevaisuuteen. Kysymys ei ole siitä, onko meillä varaa investoida lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon, vaan siitä, onko meillä varaa olla investoimatta.
Lääketeollisuus ry järjestää Porin SuomiAreenassa tiistaina 24.6 klo 14:00–14:45 Terveysalasta kasvuraketti Suomelle – miten miljardiluokan kasvulupauksesta tehdään totta?
Viitteet:
[1] Vesikansa, A., Mehtälä, J., Aspholm, S. et al. Indirect costs constitute a major part of the total economic burden of obesity: a Finnish population-based cohort study. BMC Public Health 25, 1739 (2025). https://doi.org/10.1186/s12889-025-22978-9
[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Uutta tietoa lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä – toimia lapsen terveen kasvun tukemiseen tarvitaan. Tiedote 3.12.2024.
[3] : Terve Suomi 2023 – lihavuuden ilmiöraportti, 2023. https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/lihavuus.html (viitattu 8.6.2025).
