Priorisointi ei ole karsintaa, vaan vaikuttavuutta

Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon horjuu. Tämä näkyi viimeksi THL:n tuoreimmassa Terve Suomi -raportin tuloksissa (1). Luottamuksen palauttamisessa ei auta priorisointikeskustelu, jossa on jääty jumiin siihen, minkä sairauksien hoitoon tulevaisuudessa pitäisi keskittyä. Leikkauslistojen sijaan painopiste pitäisi kohdistaa hoitopolkujen parantamiseen: siihen, että priorisoinnin avulla potilaat saavat oikea-aikaista ja entistä paremmin kohdennettua hoitoa.

Siitä ei päästä mihinkään, että jokainen terveydenhuollossa tehty valinta on väistämättä valinta jostakin muusta pois. Kun resursseja käytetään tehottomasti, eli kun potilaat eivät saa hoitoa, joka olisi vaikuttavaa, oikea-aikaista ja yksilöllisesti kohdennettua, syntyy vaihtoehtoiskustannuksia. Tämä tarkoittaa hukkaan heitettyjä mahdollisuuksia auttaa toisia potilaita ajoissa, paremmin ja vaikuttavammin.

Tulipaloja sammutellessa resurssit kuluvat helposti oireiden hoitamiseen, eikä niitä riitä ennakoivaan riskitekijöiden seuraamiseen, varhaiseen diagnosointiin tai sairauden kokonaisvaltaiseen hallintaan. Tuloksena voi olla lisääntyneitä käyntejä terveydenhuollossa, pitkiä sairaalajaksoja ja elämänlaadun heikentymistä. Kustannuksia syntyy, mutta toivottua tulosta ja vaikuttavuutta ei.

Optimoimalla hoitopolkuja siten, että potilaat diagnosoidaan ajoissa ja heitä hoidetaan vaikuttavilla, usein innovatiivisilla hoidoilla, voidaan muun muassa ehkäistä sairauden pahenemisvaiheita ja ylläpitää hyvää elämänlaatua. Potilas saa oikean hoidon, oikeaan aikaan, ilman turhia viiveitä tai turhauttavia kierroksia järjestelmän rattaissa. Tällöin myös resursseja säästyy sinne, missä niitä tarvitaan.

Innovatiiviset hoidot mullistavat sairauden hoitamisen

Innovatiiviset hoidot voivat myös muuttaa käsityksiämme sairauksien hoitamisesta, sillä niiden tavoitteena ei useinkaan enää ole pelkästään hallita sairautta vaan myös parantaa potilas. Esimerkiksi hepatiitti C on tunnettu kroonisena, vaikeahoitoisena tautina, jonka hoito ei ole tavoittanut sairastuneita. Kun käyttöön saatiin nykyiset hoidot (2), ja kun diagnosointia ja hoitoa on viime vuosina eri hyvinvointialueilla viety niin kutsuttuihin matalan kynnyksen pisteisiin, joissa potilaat säännöllisesti asioivat, on vihdoin voitu asettaa tavoitteeksi taudin eliminoiminen Suomesta vuoteen 2027 mennessä (3).

Parkinsonin tautia ei sen sijaan voida vielä parantaa, mutta taudin edetessä hoidon varhaisella ja oikea-aikaisella tehostamisella niin, että potilaalla on mahdollisimman paljon oireettomia tunteja vuorokaudessa, voidaan saavuttaa merkittävä parannus potilaan toimintakyvyssä, elämänlaadussa ja terveydenhuollon resurssien käytössä (4).

On tärkeää, että resurssit priorisoidaan hoitopolun niihin vaiheisiin, joilla on suuri merkitys sairauden kehittymiselle, sillä se on paitsi tehokasta myös edellytys vaikuttavalle ja kestävälle terveydenhuollolle. Tällainen ajattelu vaatii rohkeutta tarkastella hoitoketjuja kokonaisuutena ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja sekä innovaatioita. Ja samalla voimme palauttaa suomalaisten luottamusta terveydenhuoltoon, jossa ei enää keskustella siitä, mitä voimme hoitaa, vaan enemmänkin miten voimme hoitaa.

Terveydenhuollon vaikuttavuutta sekä investointien ja kustannusten suhdetta pohditaan myös Lääketeollisuuden SuomiAreena-tilaisuudessa tiistaina 24.6. klo 15 alkaen. Tervetuloa mukaan!

THL: Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2024. Tilastoraportti 31/2025, 15.5.2025. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/aikuisvaeston-hyvinvointi-ja-terveys-terve-suomi Viitattu 6.6.2025

Färkkilä, M. C-hepatiitin uudet lääkkeet - milloin ja kenelle? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(18):1813-22 https://www.duodecimlehti.fi/duo11851 Viitattu 6.6.2025

Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58, s. 24 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 6.6.2025

JimenezShahed et al. Clinical, Humanistic, and Economic Value of ‘Good ONTime’ in Advanced Parkinson’s Disease: A Multinational RealWorld Study. Neurol Ther. 2025 Jun 2. doi: 10.1007/s40120-025-00765-3. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40455370/ Viitattu 6.6.2025