09.06.2025 | Minna Kumpula (toimitusjohtaja) ja Elina Wiik (lääketieteellinen johtaja) Novartis Finland Oy
Suomalaiset tarvitsevat kansallisia terveystavoitteita ja vaikuttavaa hoitoa
THL:n mukaan ”terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja (1).” Tällä hetkellä hyvinvointialueiden ohjauksessa puhutaan kuitenkin ennen kaikkea rahasta ja sen puutteesta, koska resurssien ollessa rajalliset entistä vähemmällä pitää pystyä huolehtimaan ikääntyvän suomalaisen väestön terveydestä. Vaikka selkeiden terveystavoitteiden tärkeys on kiistaton, ovat merkittävät konkreettiset edistysaskeleet jääneet säästöpaineiden jalkoihin.
Kustannusten alentamiseen keskittyminen ei kannusta investoimaan terveyden tuottamisen kannalta tärkeimpiin asioihin. Kansallisten terveystavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen, vaikuttavuuden lisääminen oikealle potilaalle oikea-aikaisesti kohdentuvien hoitotoimenpiteiden kautta, sekä vaikuttavuuden seuraaminen terveys- ja sosiaalipalveluiden tietojen avulla ovat avainasemassa vaikuttavan ja kestävän terveydenhuollon saavuttamisessa. Suoritusperusteisesta mittaamisesta pitää viipymättä siirtyä vaikuttavuusperusteiseen mittaamiseen. Askeleena oikeaan suuntaan ovat STM:n vastikään vahvistamat valtakunnalliset strategiset tavoitteet hyvinvointialueille vuosille 2025–2029, joissa vaikuttavuus, yhdenvertaisuus ja kestävä talous, ovat keskiössä terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi (2).
Vaikuttavat hoitovalinnat perustuvat aina tutkittuun lääketieteelliseen näyttöön. Tällä hetkellä hoitojen vaikuttavuutta arvioidaan kuitenkin hyvin eri tavoin. Esimerkiksi myyntiluvan saaneen lääkkeen tehoa, turvallisuutta ja laatua on tutkittu laajoissa, satunnaistetuissa ja sokkoutetuissa tutkimuksissa. Lisäksi, jotta lääke pääsee lääkäreiden työkalupakkiin ja potilaiden käyttöön, on sen kustannusvaikuttavuus osoitettava. Tosielämän näyttö, eli kliinisten tutkimusten ulkopuolella kertyvä näyttö, täydentää kontrolloiduissa asetelmissa lääkkeestä jo kertynyttä tietoa. Suomessa sosiaali- ja terveystietovarannot ovat tänä päivänä jo varsin kattavat. Näin valmiudet eri hoitojen ”arkivaikuttavuuden” arviointiin ja parempaan hyödyntämiseen ovat olemassa, nämä vain pitää valjastaa tämänhetkistä huomattavasti aktiivisempaan käyttöön. On tärkeää, että vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan myös potilaiden elämänlaatu ja potilaskokemus, ja heidät osallistetaan tiedonkeruuseen.
Terveystavoitteiden edistämisen kannalta on myös keskeistä, että uudet ja vaikuttavaksi osoitetut lääkehoidot otetaan käyttöön viiveettä, ja että järjestelmää kehitetään tukemaan yhdenvertaista ja nopeaa käyttöönottoa. Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Tutkivan lääketeollisuuden Euroopan kattojärjestö EFPIA toteuttamassa selvityksessä kävi vastikään ilmi, että Suomessa potilas sai vuosien 2020–23 aikana Euroopan lääkeviraston hyväksytyistä uusista lääkkeistä käyttöönsä vain 50 %. Lisäksi keskimääräinen odotusaika uuden lääkkeen käyttöönottoon Suomessa on 444 päivää, mikä on esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa selkeästi hitaampi. (2)
Hoitotoimenpiteiden tulee myös kohdistua oikealle potilaalle oikea-aikaisesti. Leikkaus on usein syövän ensisijainen hoito. Tämän lisäksi esimerkiksi rintasyöpää sairastavaa potilasta kannattaa hoitaa tutkimusnäyttöön perustuen mahdollisimman tehokkailla lääkehoidoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa potilaan kokonaistilanne huomioiden. Hoidon tavoitteena tulee aina olla paras mahdollinen hoitovaste, mahdollisimman hyvän työ- ja toimintakyvyn varmistaminen sekä siten saavutettu terveyshyöty.
Vaikuttavuuden lisäämiseksi myös uusien teknisten innovaatioiden käyttöönotto on välttämätöntä. Työvoiman vähentyessä palveluita ei voida enää tuottaa samalla tavalla kuin ennen. Potilaiden tarpeet esim. vuorovaikutukselle hoitotiimin kanssa ovat yksilölliset ja tämä pitäisi pystyä huomioimaan paremmin. Teknologia on yksi ratkaisu, joka voi edistää hoitohenkilökunnan ajan ja osaamisen kohdentumista mahdollisimman vaikuttavasti samalla mahdollistaen yksilöllisemmän hoidon.
Asettamalla eri terapia-alueille selkeät kansalliset terveystavoitteet, kohdentamalla lääketieteelliseen näyttöön perustuvat hoitotoimenpiteet oikeille potilaille oikea-aikaisesti, ja käyttämällä tietoa päätöksenteon tukena vaikuttavuuden arvioinnissa ja seurannassa, meidän on mahdollista yhdessä lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta, priorisoida järkevästi, ja luoda Suomeen lisää terveyttä kestävästi. Siksi on aika rohkeasti kääntää katseet, keskustelu ja päätöksenteko säästöistä terveyden edistämiseen konkreettisten tekojen kautta. Suomalaisten terveys on investointi, joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera.
Vaikuttavasta terveydenhuollosta keskustellaan myös Lääketeollisuus ry:n SuomiAreenan paneelissa tiistaina 24.6. klo 15. Koko ohjelma täällä.
1. THL, https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/sote-palvelut, vierailtu 1.6.2025
2. Tiedote: Hyvinvointialueiden valtakunnallisissa tavoitteissa painottuu vaikuttavuus, 28.5.2025, Sosiaali- ja terveysministeriö (https://stm.fi/tiedotteet-ja-uutiset)
3. EFPIA Patients W.A.I.T. Indicator 2024 Survey, IQVIA 2025: https://efpia.eu/media/oeganukm/efpia-patients-wait-indicator-2024-final-110425.pdf
