06.05.2026 | Petra Tirkkonen, Novo Nordisk Farma Oy
Suomella ei ole enää varaa jättää lihavuutta hoitamatta
Viime viikkoina Suomessa on viimein herätty keskustelemaan siitä, kuinka hitaasti Suomessa otetaan uusia lääkehoitoja käyttöön ja miten se näyttäytyy syövän hoitotuloksissa. Olemme jääneet muita Pohjoismaita jälkeen.
Potilaiden henkilökohtaiset kertomukset mediassa ovat tehneet näkyväksi sen, mistä lääketeollisuus on jo pitkään viestinyt päättäjille: vaikuttavat lääkehoidot ovat keskeisiä sekä ihmisen terveyden että yhteiskunnan talouden kannalta.
Olisi enemmän kuin toivottavaa, että vastaava havahtuminen tapahtuisi muidenkin sairausryhmien kohdalla – esimerkiksi lihavuuden hoidossa.
Suomi on Euroopan lihavuustilastoissa kärkisijoilla. Aikuisista 1,2 miljoonalla suomalaisella on lihavuutta ja trendi on noususuuntainen. Myös lasten tilastot ovat huolestuttavia. 2-16 vuotiaista pojista 26%:lla ja tytöistä 17%:lla on ylipainoa tai lihavuutta.
Lihavuudella on yksilölle – niin aikuiselle kuin lapselle – merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Silti yhteiskunnan vastuunotto kokonaisvaltaisesta hoidosta puuttuu. Ihmiset maksavat lääkkeensä pääosin itse ja hoitoon pääsy on riittämätöntä.
Ihmiselle koituvien vaikutusten lisäksi lihavuuden hoitamattomuuden hintalappu yhteiskunnalle on samaa kokoluokkaa kuin velkajarrun asettama sopeutustarve tulevalle hallituskaudelle; noin 10 miljardia euroa. Lihavuuden hoitamattomuus aiheuttaa vuosittain 2,5 miljardin euron kustannukset, joista merkittävimmät erät syntyvät sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Lihavuuskehityksen ratkaiseminen ei täten ole vain terveydenhuollon kysymys, vaan koko yhteiskunnan toimintakykyä määrittävä haaste. Lihavuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka pitkään ihmiset jaksavat työssään, kuinka kestävällä pohjalla julkinen taloutemme on ja kuinka hyvin Suomi pärjää tulevaisuudessa.
Lääkehoitoja ei siis tulisi katsoa pelkästään miinusmerkkisenä budjettirivinä, vaan investointina ihmisten terveyteen ja työkykyyn. Kaupanpäällisiksi lääkkeiden ripeä käyttöönotto edesauttaisi kerryttämään suomalaista tosielämän tietoa lihavuuden lääkehoitojen vaikuttavuudesta.
Lääkkeiden käyttöönotto on edellytys arkielämän tutkimukselle
Lääkkeiden myönteiset talousvaikutukset eivät synny ainoastaan terveyden ja työkyvyn kautta. Suomella on tunnetusti laajat rekisterit ja huippuosaamista, joiden avulla voidaan tuottaa kansainvälisesti kiinnostavaa tosielämän dataa lääkkeiden vaikuttavuudesta.
Datan syntyminen edellyttää kuitenkin, että hoidot ovat tosiasiallisesti käytössä arjessa. Jos uusia lihavuuslääkkeitä ei oteta käyttöön ripeästi, eivät vahvatkaan tietovarannot muutu käytännön tiedoksi ja pääomaksi, jota voitaisiin hyödyntää hoitosuositusten kehittämisessä, resurssien kohdentamisessa tai korvattavuuspäätösten vaikutusten arvioinnissa. Käyttöönotto ja datan hyödyntäminen ovat siksi samaa kokonaisuutta: ilman toista jää myös toinen vajaaksi.
Lihavuudessa ei ole siis kyse yksittäisestä ilmiöstä, vaan pitkäaikaissairaudesta, jonka vaikutukset näkyvät yhä voimakkaammin terveydenhuollossa, työkyvyssä ja julkisissa kustannuksissa. Siksi lihavuuden ratkaisut on nostettava tulevan hallituksen ohjelmaan.
Lihavuuden hoitaminen vaatii rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja nähdä pidemmälle tulevaisuuteen. Kysymys ei ole siitä, onko meillä varaa investoida lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon, vaan siitä, onko meillä varaa olla investoimatta.
Petra Tirkkonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Novo Nordisk Farma Oy
Viitteet:
THL, Terve Suomi -tutkimus 2022–23. Viitattu 4.5.2026. Lihavuus-ilmiöraportti. Saatavilla:
https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/lihavuus.html
THL, Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2023. Verkkosivusto. Viitattu 4.5.2026. Saatavilla:
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025. Viitattu 4.5.2026. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124#s5
FinWeight-tutkimus, Itä-Suomen yliopisto 2025. Viitattu: 4.5.2026 Lihavuuden yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71233479/lihavuudesta-yli-25-miljardin-lisakustannukset-yhteiskunnalle-vuosittain?lang=fi
FI26CORP00045 5.2026
