19.05.2026 | Hanna Raunio, GSK
Suomen ei kannata viivyttää hoitojen käyttöönottoa
Suomi ikääntyy nopeasti. Jo nyt yli 42 % suomalaisista on yli 50-vuotiaita, ja huoltosuhde on lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Tämä kehitys haastaa terveydenhuollon kestävyyden ja koko kansantalouden. Silti käytämme vain 5 % terveydenhuollon kokonaismenoista ennaltaehkäisyyn. Rokotusohjelman osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on 0,19 %, mikä on Euroopan kuudenneksi alhaisin.
Uusien rokotteiden ja lääkehoitojen käyttöönotto kestää Suomessa keskimäärin yli kuusi vuotta myyntiluvan saamisesta, kun Isossa-Britanniassa ja Saksassa vastaava aika on alle kaksi vuotta. Suomessa otetaankin käyttöön vain puolet Euroopassa myyntiluvan saaneista uusista lääkkeistä. Pahimmillaan suomalaiset potilaat jäävät ilman hoitoja, jotka ovat muualla jo arkipäivää.
Luvut kertovat, että Suomi on ajautunut tai valinnut oireiden hoitamisen ennaltaehkäisyn sijaan. Tämä on kallista sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Käyttöönottoviive on kilpailukykyongelma
Lääkeyritykset investoivat sinne, missä on moderni terveydenhuolto ja uusimmat innovaatiot nopeasti käytössä. Pienenä markkinana Suomella on todellinen riski jäädä hoitojen takapajulaksi ja ilman uusiin hoitoihin liittyviä tutkimusinvestointeja.
Tähän asti Suomi tunnistetaan kansainvälisesti laadukkaana tutkimusympäristönä. Vuosina 2018–2023 alkaneiden kliinisten lääketutkimusten yhteiskunnallinen arvo Suomessa oli kokonaisuudessaan jopa 5,3 miljardia euroa. Yksittäisen tutkimuksen yhteiskunnallinen arvo terveydenhuollolle on noin 10 miljoonaa euroa. Lääketutkimus ei siis ole pelkkää tiedettä. Se on merkittävä taloudellinen investointi.
Suomessa on pitkäjänteisesti toteutettu Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa, johon lääketeollisuus on sitoutunut. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva paikka terveys- ja hyvinvointialan tutkimukselle, innovaatiolle ja investoinneille. Tällaisia selkeitä suuntaviivoja tarvitaan, jotta olemme jatkossakin houkutteleva kohde. Tehtyjä innovaatioita on myös syytä ottaa käyttöön sujuvammin kuin tähän saakka.
Kansalaiset odottavat panostuksia ennaltaehkäisyyn
GSK teetti alkuvuodesta laajan kyselytutkimuksen 65–74 -vuotiaiden suomalaisten rokotusasenteista*. 72 % kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä, että poliittiset päättäjät edistäisivät ikääntyvien suojaamista sairauksilta laajemman kansallisen rokotusohjelman kautta. Tärkeimmiksi syiksi laajentaa rokotusohjelmaa vastaajat nostivat terveydenhuollon kuormituksen vähentämisen (57 %), ennaltaehkäisyn taloudellisen kannattavuuden (47 %) sekä ikääntyvien arjessa pärjäämisen tukemisen (41 %). Ikääntyneet kansalaiset siis ymmärtävät ennaltaehkäisyn merkityksen ja odottavat päättäjiltä toimia.
Hoitamatta jätetty sairaus maksaa enemmän kuin ennaltaehkäisy tai varhainen hoito. Ennaltaehkäisy, nopea hoitojen käyttöönotto ja uuden terveysteknologian hyödyntäminen ovat edellytys kustannustehokkuudelle, eivät ristiriidassa sen kanssa. Suomella on nyt valinnan paikka: panostamalla terveysinvestointeihin voimme turvata sekä kansalaisten terveyden että Suomen aseman houkuttelevana tutkimus- ja innovaatioympäristönä.
* Verian, n=1 939
Hanna Raunio
External Partnerships & Professional Relations Manager
GSK
5/2026, NP-FI-AVU-LBND-260002