Vahvempi kansantalous paremmalla hoidolla

Lääketeollisuuden tilaama Nordic Healthcare Groupin tuore Hoitamattomuuden hinta -selvitys havainnollistaa, miten parempi hoito ja säästöt voivat kulkea käsikädessä. Selvityksen arvion mukaan MS-taudin hoidon kehitys vähensi yhteiskunnan kustannuksia vuonna 2024 noin 82 miljoonalla eurolla verrattuna skenaarioon, jossa palveluiden tarve olisi kasvanut terveydenhuollon yleisen kustannustrendin mukaisesti.(1)

Selvitys havainnollistaa, miten parempi hoito ei ole kestävän julkisen talouden vastakohta. Parhaimmillaan se on keino vahvistaa kansantaloutta.

Suomi jää jälkeen, ja se tulee kalliiksi

Suomessa  potilailla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta käyttää kaikkia uusimpia lääkehoitoja. Eurooppalaisessa vertailussa joka toinen uusi lääke ei ollut päässyt suomalaisten potilaiden käyttöön. Niissä lääkkeissä, jotka olivat saatavilla, viive eurooppalaisesta myyntiluvasta potilaiden käyttöön oli Suomessa keskimäärin yli vuoden. (2) Tämä hoitamattomuus voi tulla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi.

Vakavissa sairauksissa viiveet ovat usein elämän ja kuoleman kysymys. Julkisuudessa on tuotu vastikään esiin, miten syövänhoidossa Suomen hoitotulokset jäävät muista Pohjoismaista, yhtenä mahdollisena osasyynä uusien immuno-onkologisten lääkehoitojen vähäisempi käyttö. Nämä lääkkeet ovat muissa Pohjoismaissa laajemmin käytössä. (3)

Kun uusia, vaikuttavia lääkehoitoja ei oteta käyttöön tai niiden käyttö lykkääntyy, ihmiset menettävät terveyttä, työkykyä ja elinvuosia. Samalla erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja tulonsiirtojen tarve voi kasvaa. Tämä lisää inhimillistä kärsimystä ja kokonaiskulut kertyvät lopulta veronmaksajien maksettaviksi.

Sitä saa mitä mittaa

Terveydenhuollossa pätee sama perusperiaate kuin muuallakin: sitä saa mitä mittaa. Jos järjestelmämme ainoat sitovat tavoitteet liittyvät budjettikuriin, ohjaamme järjestelmää menojen minimointiin. Kärjistäen voi sanoa, että säästötavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos laittaa lapun luukulle eikä hoida yhtäkään potilasta.

Jos taas menojen seuraamisen rinnalla seuraamme hoitotuloksia — ihmisten toimintakyyä, työkykyä tai sairauden etenemistä — syntyy kannuste hoitokäytöntäjen kehittämiseen ja vaikuttavien keksintöjen käyttöönottoon. Samoilla resursseilla tuotetaan enemmän terveyttä.

Samat lääkkeet tai terveydenhuollon muut toimenpiteet eivät automaattisesti ole vaikuttavia jokaiselle potilaalle. Hoitotulosten seurata ja siitä oppiminen auttaa terveydenhuollon ammattilaisia suuntaamaan hoidot oikeille potilaille oikeaan aikaan.

Vaikuttavuutta on mitattava — ei vain toivottava

Suomalaisten puolueiden kesken on laaja yksimielisyys talouden sopeuttamistarpeesta. Velkajarrun lisäksi tarvisemme toisen, puoluerajat ylittävän sitoumuksen: 
mitataan, seurataan ja verrataan terveydenhuoltojärjestelmämme tuloksia yhtä järjestelmällisesti kuin kustannuksia sekä palkitaan onnistumisista.

Käytännössä tämä tarkoittaa selkeitä kansallisia terveystavoitteita, hoitotulosten seurantaa osana hyvinvointialueiden ohjausta sekä kannusteita palveluiden tuottajille. Näitä ratkaisuja esittävät myös Matias Mäkynen ja Lasse Männistö tuoreessa Sitralle tekemässään muistiossaan. (4)

Terveys on myös talouskasvua

Suomi ei nouse pelkillä säästöillä. Tarvitsemme myös kasvua.

Terveysala on globaalisti merkittävä kasvuala, jossa kilpaillaan investoinneista, tutkimuksesta, osaajista ja uusista innovaatioista. Suomella on tässä kilpailussa vahvuuksia: korkeatasoinen terveydenhuolto, osaava henkilöstö, laadukkaat rekisterit ja vahva tutkimusperinne.

Nämä vahvuudet eivät kuitenkaan yksin riitä. Jos pitkän tuotekehityksen lopputuloksena syntyvät uudet vaikuttavat hoidot eivät pääse Suomessa potilaiden käyttöön, emme enää houkuttele uusia tutkimuksia ja investointeja.

Kun terveydenhuoltomme pysyy ajantasalla, Suomi voi vahvistaa asemaansa maana, johon kannattaa tuoda kliinisiä lääketutkimuksia ja muita lääkealan investointeja. Samalla saamme potilaille nopeamman pääsyn uusiin hoitomahdollisuuksiin, terveydenhuoltoon lisärahaa ja kansantalouteen työpaikkoja. (5)

Valinnan paikka

Terveydenhuolto ei ole pelkkä menoerä. Se on hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi, jonka ansiosta Suomi kestää niin sisäiset kuin ulkoiset paineet. Se on myös taloutemme kipeästi kaipaama kasvun ala.

Lääketeollisuudessa teemme töitä sen eteen, että terveyden arvo on kirkkaana mielessä ja tavoitteissa, kun puolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Konkreettinen tavoite seuraavalle hallitukselle on, että hoitotulokset otetaan kustannusten rinnalle hyvinvointialueiden ohjauksen välineeksi ja rakennetaan kannusteet, jotka palkitsevat tuloksista. Se on potilaiden etu — ja se on myös talouden etu.

 

Eeva Kärkkäinen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Novartis Finland

 

Lähteet:

1. Hoitamattomuuden hinta – selvitys 
Nordic Healthcare Group. Hoitamattomuuden hinta. (2026). 

2. Lääkkeiden käyttöönotto Euroopassa 
European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA). Patients W.A.I.T. Indicator 2024 Survey. 

3. Eurooppalainen vertailu syöpähoidoista 
IHE (2025). Comparator Report on Cancer in Europe 2025 – Disease Burden, Costs and Access to Medicines and Molecular Diagnostics. IHE Report 2025:2. 

4. Sitran muistio 
Mäkynen, M. & Männistö, L. (2026). Soten seuraava askel – tuottavuutta johtamisella, teknologialla ja fiksulla kilpailulla. Sitra. 

5. Selvitys lääketutkimuksen arvosta 
Esior Oy: Lääketutkimuksen yhteiskunnallinen arvo - loppuraportti. Lääketeollisuus ry.

 

FA-11679914_12052026