Vaikuttava terveydenhuolto edellyttää kykyä oppia tiedosta

Vaikuttava terveydenhuolto näkyy terveyshyötynä, toimintakykynä, sujuvina hoitopolkuina ja resurssien järkevänä käyttönä. Lääkkeet ovat tässä kokonaisuudessa keskeisessä roolissa. Oikein kohdennettu ja oikea-aikainen lääkehoito voi ehkäistä sairauden etenemistä, tukee toimintakykyä ja vähentää muun hoidon tarvetta.

Yhtä tärkeää on hyödyntää terveydenhuollossa syntyvää tietoa niin, että hoito voidaan kohdentaa paremmin sinne, missä siitä on eniten hyötyä. Tosielämän tutkimuksella on tässä keskeinen rooli.

Tosielämän tutkimus auttaa kehittämään hoitoa vaikuttavammaksi

Tosielämän tutkimus paljastaa usein, miten hoito toimii arjessa ja missä se ei vastaa potilaiden tarpeisiin. Sen avulla voidaan tunnistaa puutteita, joita ilman tutkimusta ei välttämättä huomattaisi.

Konkreettinen esimerkki tästä on HS-taudin vuonna 2017 alkanut tosielämän tutkimus.1 Kun potilaita pyydettiin tutkimuksessa arvioimaan kolme eniten häiritsevää oiretta, kipu nousi selvästi heidän pahimmaksi oireekseen. Samaan aikaan dermatologien haastatteluissa nousi esiin käsitys, etteivät potilaat juuri valita kivusta. Kun tutkimusta laajennettiin koko Suomeen, huomattiin myös, että HS-tautiin liittyvä kipu voi olla luonteeltaan myös neuropaattista. Ilman tutkimusta ero potilaiden kokemuksen ja lääkäreiden käsityksen välillä olisi jäänyt piiloon. Löydökset johtivat muutoksiin hoitokäytännöissä, ja HS-tautiin liittyvä kipu sekä kivun hoidon tarve tunnistetaan nyt terveydenhuollossa paremmin.

Pelkkä data ei riitä, jos siitä ei opita

HS-tutkimus osoittaa, että tosielämän tutkimuksella hoitoa voidaan aidosti kehittää paremmin potilaiden tarpeita vastaavaksi. Suomessa on hyvät terveydenhuollon tietovarannot, ja potilaista kertyy jatkuvasti tietoa, jota voidaan hyödyntää yksilöllisemmän ja vaikuttavamman hoidon kehittämisessä. Datan avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa riskissä olevia potilaita ajoissa, lyhentää diagnoosiviiveitä ja tukea varhaisempaa hoitoon pääsyä. Varhainen hoito parantaa ennustetta ja voi vähentää raskaamman hoidon tarvetta ja ehkäistä samalla terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Kun lääkkeet, muu hoito ja terveydenhuollossa syntyvä tieto nähdään saman kokonaisuuden osina, resursseja voidaan kohdentaa paremmin sinne, missä tarve on suurin. Samalla voidaan tunnistaa, missä hoitopolut toimivat jo hyvin eikä lisäpanostuksia tarvita samalla tavalla. Näin voimme rakentaa entistä parempaa, vaikuttavampaa ja kestävämpää terveydenhuoltoa.

Martta Ranta

Head of Evidence Generation
and Medical Operations
AbbVie

Lähde:

1) Huilaja, Laura, Hirvonen, Mirkka, Lipitsä, Tiina, Vihervaara, Armi, Harvima, Rauno, Sintonen, Harri, Kouri, Jukka, Ranta, Martta, Pasternack, Rafael. (2019). Patients with hidradenitis suppurativa may suffer from neuropathic pain: A Finnish multicenter study. Journal of the American Academy of Dermatology. 82. 10.1016/j.jaad.2019.11.016.

FI-ABBV-260025/04.2026