Budjettiriihi: Kannatamme hallituksen panostuksia innovaatioihin, tutkimukseen ja kasvuun. Lääkeasioiden uudistus on välttämätöntä pistää ripeästi toimeen

Vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan rohkeita ratkaisuja. Lääketeollisuus ry arvostaa, että valtion TKI-rahoitusta kasvatetaan jo aiemmin tehtyjen päätösten pohjalta kaavaillulla 280 miljoonalla eurolla. Nyt päätetty 5 miljoonan euron lisärahoitus kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin on investointi suomalaisen tutkimuksen kilpailukykyyn.

Terveysala on yksi talouskasvua tuova toimiala ja alalle kaavailtu uusi terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma on tärkeä saada nopeasti käyntiin. Strategiset toimet saadaan liikkeelle vain, jos toimille on myös rahoitusta. Lääketeollisuus ry pitää tärkeänä, että terveysalan kasvustrategialle on varattu 5 miljoonan euron käynnistysraha.

Lisäksi pidämme erityisen tärkeänä hallituksen tavoitetta pitää mahdollisimman moni suomalainen työelämässä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää riittävää panostusta siihen, että jokaisella suomalaisella on asuin- ja hoitopaikasta huolimatta mahdollisuus hyvään hoitoon ja palveluihin.

Sosiaali- ja terveysjärjestelmän kehittämisessä tulee lähtökohtana olla vaikuttavuuden lisääminen ja siihen hallitus nyt viipymättä onkin panostamassa. Resurssit tulee kohdentaa sinne, missä niillä saadaan eniten terveyshyötyä ja panostaa oikea-aikasuuteen ja ennaltaehkäisyyn.

Hallitusohjelman mukaisesti rahoitusta ohjataan jo ensi vuonna vaikuttavuuden kehittämiseen palvelujärjestelmässä, sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun.

Lääkkeet ja rokotteet ovat olennainen osa vaikuttavaa terveydenhuoltoa ja oikea-aikaista hoitoa. Lisäksi niillä voidaan vähentää resurssitarvetta muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pitää ihmiset työ- ja toimintakykyisinä.

Tämä edellyttää sitä, että uusien lääkehoitojen käyttöönottoa joustavoitetaan ja muutetaan ennakoitavammaksi. Siksi 2 miljoonan euron rahoitus lääkeasioiden tiekartan toimeenpanolle on tärkeää. Työ tulee aloittaa viipymättä ja on syytä varmistaa, että uusien lääkkeiden arviointiprosessien ja -kriteerien yhtenäistäminen ja uudistaminen on mukana tuossa työssä.

Suomalaisten potilaiden maksama osuus avohoidon lääkekustannuksista on monelle este hyvälle lääkehoidolle. On hyvä, ettei suunniteltua lääkkeiden arvonlisäveron korotusta tehty vielä vuodelle 2024 ja lääkekaton indeksikorotusta vuodelle 2024 on lievennetty määräaikaisen jäädyttämisen jälkeen. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattua lääkekorvausten vuosiomavastuun jakamista osiin edistetään pikaisesti potilaiden maksuosuuden kohtuullistamiseksi.