25.04.2022
Lääketeollisuus kehysriihen tuloksista: Pysyvä rahoitus laaturekistereille ja panostukset tutkimusrahoitukseen ovat hyvän hoidon takeita
Pääministeri Marinin hallituksen kehysriihen päätöksiä ohjasi vahvasti Suomen ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne. Hallitus ei päätöksissään unohtanut myöskään satsauksia tulevaisuuteen.
Hallitus pitää edelleen tavoitteenaan TKI-investointimenojen nostamisen 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, ja päätti mm. korottaa valtion T&K-panosten kokonaisuutta 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna. Tärkeää on, että suuntaus näyttäisi olevan oikea ja vastaavan suuruisiin T&K-lisäyksiin varaudutaan myös tulevina vuosina.
”5 miljoonan euron lisäys 25 miljoonan euron vuosittaiseen valtion tutkimusrahoitukseen on hallituksen T&K-tavoitteen mukainen. Lisäys on varsin pieni tarpeeseen nähden, mutta oikean suuntainen. Nyt olisi tärkeää, että tutkimusraha suunnattaisiin kasvua tuottaville aloille. Terveysala ja lääketeollisuus osana sitä ovat hyviä esimerkkejä tällaisista yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta tekevistä aloista”, painottaa Sanna Lauslahti, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Pysyvä rahoitus laaturekistereille on tärkeä päätös
Erityisen iloisia Lääketeollisuus ry:ssä olemme myös siitä, että kehysriihessä päätettiin vihdoin kansallisen laaturekisterityön pysyvästä rahoituksesta.
Tähän asti erillisrahoituksen varassa tehty THL:n kansallinen koordinaatiotyö on ollut merkittävä, ja sen alla on syntynyt useita, kauan kaivattuja laaturekistereitä. Parhaimmillaan kansalliset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit yhdistävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot ja tarjoavat näkymän koko hoitopolkuun. Kertyvää tietoa voidaan tutkia ja hyödyntää hoidon ja hoitopolkujen kehittämisessä.
Vaikka kehysriihessä päätetty rahoitus on vaatimaton - tällä kehyskaudella yhteensä 5,6 miljoonan euron eli vuositasolla 1,4 miljoonan euron rahoitus - on se erityisen tärkeä laaturekisteritoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Nyt on aika investoida lääkkeisiin säästämisen sijaan
Lääketeollisuus ry:ssä olemme huolissamme sen sijaan siitä, että hallitus tavoittelee yhä hoitajamitoituksen rahoittamista osin lääkehuoltoa tehostamalla. Kehysriihessä tähän päätökseen ei tehty muutoksia.
Säästöistä 50 miljoonaa on kaavailtu saavutettavaksi apteekkitaloutta tehostamalla ja 10 miljoonaa hyödyntämällä paremmin kilpailua patenttisuojasta vapautuneiden biologisten lääkkeiden kohdalla.
Pidämme tärkeänä sitä, että jatkovalmistelussa pidetään kiinni tästä lähtökohdasta. Suomessa lääkkeiden tukkuhinnat ovat muihin Euroopan maihin verrattuna matalat, mutta kuluttajan lääkkeestä maksama hinta on eurooppalaista keskiarvoa korkeampi.
Useat viranomaisselvitykset ovat osoittaneet, että säästöjen saamiseksi myös apteekkitaloudessa on mahdollista tehdä ripeitä kustannustehokkuutta parantavia uudistuksia. Nämä uudistukset säästävät niin potilaiden kuin yhteiskunnankin lääkekustannuksia ja ovat tehtävissä ilman, että suomalaisille arvokkaiden apteekkipalveluiden toimivuus vaarantuu.
Tulevia päätöksiä tehtäessä on erityisen tärkeää huomioida, että oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla lääkehoidolla voidaan parantaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä lisätä työ- ja toimintakykyä.
Lääkehoidot ovat keskeinen keino hallita hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksia ja lyhentää koronapandemian aikana kertynyttä hoitovelkaa. Lääkehoidon osuus terveydenhuollon menoista on säilynyt vakaana samaan aikaan, kun sairastavuus on lisääntynyt ja odotettavissa oleva elinikä noussut.