1. Hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset ihmiset ovat kestävän Euroopan perusta

Euroopan unionissa on käynnissä useita lainsäädäntöhankkeita, jotka vaikuttavat lääkealaan. Tarkoitukset ovat hyviä: parantaa lääkkeiden saavutettavuutta potilaille, vähentää epätasa-arvoa, suojella ympäristöä ja edistää kestävyyttä. 

Nyt luotavalla lainsäädännöllä on kuitenkin pitkäkestoisia vaikutuksia ympäristössä, jossa on jo entisestään paljon haasteita.

Lääkeala on pitkäjänteistä liiketoimintaa, jossa korostuvat toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus. Lääketeollisuus on yksi T&K-intensiivisimmistä aloista eli lääkeyritykset investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen ison osan voitoistaan. Uusien lääkkeiden kehittäminen edellyttää ennakoivaa toimintaympäristöä. Yrityksellä tulee olla näkymä siihen, millaisin prosessein ja aikatauluin uudet lääkkeet pääsevät markkinoille ja millaisella hintatasolla. 

EU:lla on mahdollisuus kannustaa jäsenmaita kehittämään terveysjärjestelmiään vaikuttavuusperusteisesti. Kustannusten säästämisen sijaan terveydenhuollossa tulee olla tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin tuottaminen. Järjestelmän vaikutuksia tulisi tarkastella kokonaistaloudellisesta näkökulmasta. Tällaista vaikuttavuuskeskustelua pitäisi käydä koko Euroopan tasolla ammentaen eri maiden asiantuntijoista ja hoitokokemuksista.
 

1.1.     Uudet hoidot viipymättä eurooppalaisille potilaille

Tällä hetkellä maat hinnoittelevat lääkkeet maksukykynsä ja -halukkuutensa mukaan. Lääkkeiden käyttöönottoa ei edistäisi se, että vaaditaan esimerkiksi samaa hinnoittelua kaikkiin Euroopan maihin. Yhtäläinen hinnoittelu ei ottaisi maiden erilaisia tilanteita huomioon ja saattaisi itse asiassa vaarantaa lääkkeiden saatavuuden koko Euroopassa, jos keskimääräinen hinta jää alhaiseksi.

Myös uudet rokotteet tulisi saada nykyistä nopeammin käyttöön, sillä jokainen viivästys aiheuttaa turhia kustannuksia, kun uusien rokotteiden terveyshyödyt jäävät saamatta. Euroopan maat ottavat hyvin eritahtisesti käyttöön rokotteita. Parhaimmillaan rokotteet säästävät terveydenhuollon kustannuksia ja vapauttavat resursseja, jolloin henkilöstö riittäisi nykyistä paremmin.

• Uudistusten tavoitteena tulee olla innovaatioiden käyttöönoton edistäminen ja nopeuttaminen
• EU:n uusi lääkelainsäädäntö ei saa heikentää Euroopan asemaa terveysinvestointien ja lääketutkimuksen kohteena
• Lääkkeiden käyttöönotto ja hinnoittelumekanismit tulee säilyttää kansallisessa päätösvallassa

 

1.2.    Oikea-aikaisella hoidolla lisätään ihmisten työ- ja toimintakykyä

Jokaisella eurooppalaisella on oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon asuinmaasta riippumatta. Oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla lääkehoidolla voidaan parantaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä lisätä työ- ja toimintakykyä. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on ensiarvoista eurooppalaisten pitämisessä työuralla ja mielekkäässä tekemisessä myös työurien jälkeen, jolloin yhteiskunnan kulut yleensä alkavat kasaantua.

Tyypillisesti uusi hoito on olemassa olevaa hoitoa vaikuttavampi. Uusien hoitojen käyttöönotolla voidaan monissa sairauksissa helpottaa terveydenhuollon vaikeutuvaa resurssitilannetta, kun potilaat voivat paremmin ja hoitopolkuja voidaan tehostaa. Lisäksi lääketutkimukset tuovat potilaiden käyttöön ison määrä yhteiskunnalle ilmaisia lääkkeitä: tämä on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. 

Sujuvilla ja vaikuttuvilla hoitopoluilla voidaan helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä ja ohjata palvelujen resursseja sinne, missä niillä voidaan saada eniten terveyshyötyä ja vaikuttavuutta.

• Uudet innovaatiot pitää saada nykyistä nopeammin lääkäreiden keinovalikoimaan ja potilaiden hoitoon
• Terveysjärjestelmissä tulee ohjata resursseja sinne, missä voidaan saavuttaa eniten terveyshyötyä
• Oikeanlaisilla lääkeinvestoinneilla on mahdollista vapauttaa terveydenhuollon henkilökunnan aikaa potilastyöhön