2. Innovaatiomyönteisyys vahvistaa Euroopan kilpailukykyä


Lääketeollisuuden tutkimusta on jo pitkään siirtynyt Euroopasta USA:an, Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin. Euroopan tulee viedä nopeasti eteenpäin toimia, joilla kasvatetaan kilpailukykyä terveysalan ja lääketeollisuuden investointeja. Kasvava tutkimustoiminta tukee myös tuotantoinvestointeja.

Terveysala on kasvava ala: siihen investoidaan ja se investoi. Suomen ja Euroopan on syytä yrittää pärjätä kilpailussa terveysinvestoinneista, alan tutkimuksesta ja työpaikoista.

Eurooppalainen hyvinvointi pohjautuu korkeaan koulutukseen ja innovaatiotasoon. EU:n tulevaisuus on korkean jalostusarvon tuotteissa ja tekemisessä, tutkimuksessa ja innovaatioissa. EU:n innovaatiomyönteisyys on edellytys myös Suomen kilpailukyvylle.

Osaaminen on tunnistettu monien yhteiskuntien talouskasvun näkökulmasta kriittiseksi menestystekijäksi. Osaajien puute on jo nyt monilla toimialoilla kasvun este, ja terveysala uhkaa olla yksi näistä. Osaajien saatavuus tulee varmistaa, jotta terveysalan kasvu on mahdollista. Tutkimukset ja innovaatiot luovat uuden tiedon lisäksi myös monenlaisia työpaikkoja, minkä vuoksi niitä kannattaa ehdottomasti houkutella Eurooppaan. 


2.1.    Kannusteet tutkimukselle ja innovaatioiden käyttöönotolle

Lääketeollisuuden innovaatiotoiminnan kannusteiden tutkia ja tuoda uusia hoitoja myös Eurooppaan pitää olla hyvät, jos haluamme siivumme kansainvälisessä kilpailussa. Tämä edellyttää myös sitä, että uusia hoitoja otetaan käyttöön. Jos uuden hoidot eivät jalkaudu terveydenhuollon ja potilaiden käyttöön, vaarantuvat myös TKI-investoinnit Euroopassa. Myös TKI-toiminnan kansallisesta rahoituksesta ja vastinrahoituksesta tulee huolehtia.

  • EU ja Suomi profiloituvat alueina, joilla innovaatioita otetaan käyttöön ja innovaatioita arvostetaan
  • Suomi edistää EU:n tasolla terveys- ja lääketutkimusta ja niiden rahoitusta
  • EU:n tutkimusrahoituksen tulee jatkossakin kohdistua myös harvinaisiin ja monitekijäisiin sairauksiin
  • Kehitetään oma kannustin- ja hinnoittelujärjestelmä uusille antibiooteille mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

2.2.    Suomen talouskasvu syntyy kilpailukykyisessä Euroopassa

Terveysalalla on kaikki mahdollisuudet olla entistä vahvempi kasvun ala Euroopassa ja näin ollen myös Suomessa. Suomen tulee olla aktiivinen toimija Euroopassa, jotta Euroopan innovaatio- ja tutkimusympäristön kilpailukykyä ja houkuttelevuutta lisättäisiin – ottamalla käyttöön etunojassa uusia innovaatioita, luomalla otollisen ja tutkimusta tukevan lainsäädäntöympäristön sekä vauhdittamalla innovaatioita rahoitusjärjestelmien kautta. 

  • Huolehditaan EU:n tutkimuksen rahoitusinstrumenteista ja lisätään tietoa eri mahdollisuuksista hakea tutkimusrahoitusta
  • Lisätään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä myös TKI-rahoituksen avulla
  • Vältetään kilpailua vääristäviä tukia

2.3.    Tutkimustyöstä investointeja ja hyvinvointia

Lääketutkimusten määrä on ollut jo pitkään laskussa Euroopassa ja myös Suomessa. Uudet tutkimusmahdollisuudet lääkkeiden käyttöönoton jälkeen (ns. Real World Evidence/Data) ovat hieman paikanneet laskua, mutta nyt alkaa olla viimeinen hetki panostaa eurooppalaiseen lääketutkimukseen, koska myös tutkijoista alkaa olla pula.

Osaajien saatavuus tulee varmistaa, jotta terveysalan kasvu on mahdollista. Meidän tulee tunnistaa laajalti terveydenhuollossa työskentelevien osaamistarpeet, joita he tarvitsevat nykyisen osaamisensa lisäksi. Lisäksi tarvitaan aivan uudenlaista osaamista, kuten data-analyytikkoja entistä enemmän.

  • Huolehditaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuudesta hakea EU-rahoitusta ja osallistua erilaisiin eurooppalaisiin tutkimushankkeisiin
  • Mahdollistetaan EU:n ulkopuolisten tutkijoiden liikkuvuus EU:ssa
  • Huolehditaan siitä, että terveysjärjestelmissä on mahdollista tehdä myös tutkimusta

2.4.    Sujuva datan liikkuvuus ja saatavuus ovat osa kilpailukykyä

Terveystutkimus kohdistuu usein sensitiiviseen tietoon, jota säädellään tarkasti. Eri tarpeiden, kuten tutkimuksen, tietoturvan ja yksityisyyden yhteensovittaminen ei aina ole helppoa, mutta sitä on tehtävä niin EU:ssa kuin kansallisesti.

Eurooppalainen terveystietoalue (EHDS) tuo parhaimmillaan Eurooppaan kilpailukykyä ja tutkimukselle kriittistä infraa. Kokonaisuus on rakennettava tutkimusta mahdollistavaksi, jotta aloitteen tavoitteet toteutuvat eli datan keräämisen hoidon ja tutkimuksen tueksi tulee olla mahdollista.

  • EU-sääntely ei lähtökohtaisesti estä lääketutkimuksen tekemistä, vaan mahdollistaa tiedon ja tutkimustulosten jakamisen
  • Suomessa EU-sääntely implementoidaan tutkimuksen mahdollistavalla, ei estävällä tavalla
  • Suomi on aktiivinen toimija yhteiseurooppalaisen terveystietoalueen kehittämisessä