3. Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on kriisivalmiuden perusta

EU:ssa kiinnitetään lisääntyvissä määrin huomiota jäsenmaiden terveyspolitiikkaan, vaikka se lähtökohtaisesti onkin jäsenmaiden määräysvallassa. Viimeisin pandemia toi esille rajat ylittävän yhteistyön tarpeen niin hoidossa kuin lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden käyttöönotossa.

Kaikissa lääkealaa koskevissa päätöksissä tulee huomioida lääkkeiden saatavuuden varmistaminen. Nykyinen hintapolitiikka, jossa lääkkeiden tukkuhinnat laskevat, mutta tuotanto- ja logistiikkakustannukset nousevat, ei ole toimialan näkökulmasta pitkällä aikajänteellä kestävää, eikä se myöskään kannusta investoimaan tutkimukseen.

Joustavammalla lainsäädännöllä voidaan parantaa huoltovarmuuttamme. Hyödyntämällä sähköistä pakkausselostetta ja yhteispohjoismaisia tai -eurooppalaisia pakkauksia samaa pakkausta voitaisiin myydä useammassa maassa, mikä helpottaisi lääkkeiden saatavuutta pienillä kielialueilla, kuten Suomessa. Suomen tuleekin edistää lääkkeiden saatavuutta parantavia lainsäädäntömuutoksia myös EU-tasolla.

Lääkehankinnoissa tulisi painottaa hinnan ohella myös lääkkeiden saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten toimitusvarmuutta ja EU:ssa valmistettuja lääkevalmisteita. EU-tasolla tulisi laatia toimenpidesuunnitelma eurooppalaisen omavaraisuuden ja valmistuksen lisäämiseksi kriittisiksi määritellyissä lääkeryhmissä.

3.1.    Kilpailukykyinen ja houkutteleva toiminta- ja tuotantoympäristö kriisivalmiuden edellytyksenä

Lääkkeiden ja rokotteiden tuotanto hakeutuu kansainvälisesti maihin, joissa tutkimus on korkeatasoista tai lähellä, ja jossa korkeatasoinen tuotanto on mahdollista. Lääketuotannon laatuvaatimukset ovat omaa luokkaansa, jolloin ainakaan innovatiivisten tuotteiden tuotanto ei kokonaan voi hakeutua halpatuotantomaihin.

Lääketuotanto on globaalia ja toimitusketjut herkkiä häiriöille. EU:ssa tulisi pyrkiä pitämään ainakin osa lääketuotannosta omalla alueellaan juuri kriisivalmiuden tukemiseksi. Kilpailu vähistä tuotantolaitoksista on kuitenkin kovaa, eikä siinä voi pärjätä ilman määrätietoisia toimia.

• Tehdään mahdolliseksi investoida lääketuotantoon EU:n alueella
• Pyritään varmistamaan, että uusien innovaatioiden tuotantoa ainakin selvitetään siinä maassa, missä innovaatio on tehty tai sitä on tutkittu

3.2.    Toimivat terveysjärjestelmät ovat osa kriisivalmiutta

Pandemian aikana jouduimme harjoittelemaan käytännön kriisivalmiutta koko yhteiskunnassa. Myös terveydenhuolto joutui venymään tilanteessa, jossa ei ollut täyttä näkyvyyttä tulevaan. Kaikki maat kuitenkin selvisivät koitoksesta ja nyt onkin aika päivittää sääntelyä ja ohjeita, ja varautua seuraavaan terveyskriisiin.

Toimiva järjestelmä kestää myös erikoistilanteita, toimimaton ei. Eurooppalaisten kannalta on tärkeää, että terveysjärjestelmät rakennetaan kestäviksi myös kriisitilanteita varten. Pandemian aikana moni sairas jätti käymättä lääkärissä tai ei saanut diagnoosia ajallaan. Kroonisten ja kansantautien hoidon pitää onnistua myös kriisiaikoina.

• Terveydenhuollon kehittämisessä otetaan huomioon myös erityis- ja kriisitilanteet
• Huolehditaan olemassa olevista potilaista ja potilasturvallisuudesta myös kriisiaikoina

3.3.    Nähdään lääkkeet ja rokotteet olennaisena osana kriisivalmiutta 

Kriisivalmiutta ja varautumista tarvitaan kaikilla tasoilla. Erityisen hankalaa on tehdä hankintoja tilanteessa, jossa tarvikkeita tai lääkkeitä ei ole saatavilla kysyntää vastaavaa määrää. Valtion voivat kuitenkin yhdessä sopia toimintatavoista, joita kriisitilanteissa noudatetaan.

• Nähdään lääkkeet ja rokotteet olennaisena osana yhteiskunnallista huoltovarmuutta
• Tunnistetaan yhteiseurooppalaiset ja kansalliset toimenpiteet huoltovarmuuden varmistamiseksi
• Varmistetaan häiriötön lääkkeiden saatavuus ja potilasturvallisuus kaikissa olosuhteissa