Kohti kilpailukykyistä ja kriisinkestävää Eurooppaa

Lääkealan toimintaympäristöstä huolehtiminen tulee liittää laajempaan pyrkimykseen lisätä Euroopan omavaraisuutta ja kilpailukykyä kriittisillä aloilla. Laadukkaiden ja tehokkaiden lääkehoitojen kehittäminen ja saatavuus on elinehto Euroopan tulevaisuudelle. Riippuvuus ulkomaisista toimittajista asettaa EU:n alttiiksi toimitushäiriöille erityisesti kriisitilanteissa. Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla taata kansalaisille tarvittavien lääkehoitojen saatavuus kaikissa olosuhteissa. 

Tutkimusintensiivisenä alana lääketeollisuus on tärkeä talouden moottori. Yritysten panostukset luovat uutta liiketoimintaa, korkean lisäarvon työpaikkoja ja kipeästi kaivattuja verotuloja. Terve väestö on myös edellytys yhteiskunnan kestävälle kasvulle. Uusien lääkehoitojen myötä siirrymme yhä enemmän oireiden hoidosta sairauksien parantamiseen. Tämä näkyy työ- ja toimintakykyisten vuosien lisääntymisenä sekä vähentyneenä paineena julkiseen terveydenhuoltoon. 
 

Kivijalka kuntoon

Globaali kilpailu investoinneista on kuitenkin kovaa. Aivan kuten teollinen tuotanto, myös tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy markkinatalouden reunaehtojen mukaan sinne, missä sille on suotuisimmat olosuhteet. Valitettavan usein nuo olosuhteet löytyvät Euroopan sijaan Yhdysvalloista tai Aasiasta. Karu fakta on, että Euroopan osuus lääkealan maailmanlaajuisista tutkimusinvestoinneista on tippunut neljänneksellä vuosituhannen vaihteesta.   

Uusien hoitomenetelmien ja lääkkeiden kehittäminen on hyvin epävarma, kallis ja pitkä prosessi. Siksi kannusteet investoinneille on oltava kunnossa. Erilaisten valtiontukimekanismien sijaan ensi vaiheen toimenpiteenä tulisi olla lainsäädäntökehikon kriittinen tarkastelu. EU:n tulee pystyä tarjoamaan yhtäältä mahdollistavaa datan käyttöä ja toisaalta vahvaa immateriaalioikeuksien suojaa houkutellakseen lääkealan tutkimustoimintaa Eurooppaan. Innovaatiomyönteisestä sääntelystä tulisikin tehdä EU:n vahva kilpailuvaltti. 
 

Kello löi, kuuleeko EU?

Myös EU-jäsenmaat ja komissio ovat havahtuneet Euroopan rapautuvaan kilpailukykyyn sekä terveyden kasvavaan strategiseen merkitykseen. Koronavuodet ja Ukrainan sota ovat osoittaneet sen, kuinka riippuvaisia olemme globaaleista toimitusketjuista myös lääkkeiden kohdalla. Samaan aikaan EU-alue ei ole pystynyt vastaamaan etenkin Yhdysvaltojen asettamaan investointihaasteeseen.

Italian entisiltä pääministereiltä Enrico Lettalta ja Mario Draghilta tilatut raportit EU:n sisämarkkinoista ja kilpailukyvystä pureutuvat juuri näihin kysymyksiin. Lettan huhtikuussa valmistuneessa raportissa kiinnitetään aivan oikein huomiota Euroopan heikentyneeseen innovaatiokykyyn sekä tarpeeseen lisätä omavaraisuutta muun muassa lääkkeiden ja rokotteiden osalta. 

Draghin päätelmät julkaistaan vasta kesäkuun EU-vaalien jälkeen. Pääsisältö on molemmissa papereissa kuitenkin samansuuntainen. EU:n globaali kilpailuasema on vaarassa heikentyä edelleen ilman perustavanlaatuisia muutoksia unionin toimintaan. 

Huoli etenkin Euroopan kyvystä houkutella investointeja on perusteltu, minkä tunnustivat myös EU-maiden johtajat taannoisessa kokouksessaan. Pääministerit sitoutuivat edistämään Euroopan uutta kilpailukykyohjelmaa, jolla tavoitellaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämistä ja haitallisten riippuvuuksien vähentämistä. Terveysala voisi toimia tässä suunnannäyttäjänä. 

Lettan ja Draghin päätehtävä lieneekin herätellä EU-päättäjiä ymmärtämään, mitä kello on lyönyt. Poliittisen konsensuksen löytyminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä yhä monimutkaisemmaksi käyvien haasteiden edessä. Selvää kuitenkin on, että lääkkeillä tulee jatkossakin olemaan erityinen asema kriisinkestävän Euroopan rakentamisessa.