Suomen tulee aktiivisesti rakentaa innovaatiomyönteistä Eurooppaa

06.03.2024 | Julia Österman, erityisasiantuntija

Suomen tulee aktiivisesti rakentaa innovaatiomyönteistä Eurooppaa

Euroopan on luotava houkuttelevaa toimintaympäristöä, jotta investoinnit, tutkimustoiminta ja osaaminen eivät siirry yhä voimakkaammin muille markkina-alueille, ennen kaikkea USA:an ja Kiinaan. Eurooppa uhkaa jäädä jälkeen globaalissa kilpailussa lääketeollisuuden T&K-investoinneista, mutta kielteinen kehityssuunta on käännettävissä, jos Eurooppa toimii innovaatiomyönteisesti.

Keskustelimme innovaatiomyönteisyydestä osana vahvaa ja kilpailukykyistä Eurooppaa europarlamentaarikkojen ja alan toimijoiden kanssa viime vuoden lopulla järjestetyssä syysseminaarissa, jolla käynnistimme EU-vaalityömme. Paneeleissa mukana olivat muun muassa europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Henna Virkkunen, Ulla Närhi HERAsta, Päivi Sillanaukee STM:stä ja Maija Lönnqvist TEM:stä.

Syysseminaarissa panelisteille esitettiin kysymys, mikä on Suomen rooli osana innovaatiomyönteistä Eurooppaa. Panelistit muistuttivat Suomen voivan näyttää hyvää esimerkkiä panostamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, laatimalla fiksua sääntelyä ja viemällä innovaatiomyönteistä viestiä aktiivisesti eteenpäin EU:ssa.

Suomen tavoitteena on kasvattaa T&K-investoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Terveysala on yksi toimialoista, jotka ovat viime vuosina kasvattaneet investointeja Suomeen. Terveysalan toimintaympäristöä on kehitettävä määrätietoisesti, jotta investoinnit voivat kasvaa tulevinakin vuosina. Suomen tavoite on kuitenkin riippuvainen EU:n toimista.
 

Lainsäädännöllä on pyrittävä toimivaan ja ennakoitavaan toimintaympäristöön


EU:n voidaan sanoa olevan maailman johtava sääntelijä. Paneeleissa tuotiin esille, että sääntely on välttämätöntä, mutta epäonnistuneena se voi tuoda markkinoille epävarmuutta ja johtaa pahimmillaan investointimahdollisuuksien menettämiseen. Sääntelyn kokonaisuudessa on tärkeää saavuttaa oikea tasapaino ja varottava, ettei Eurooppa sääntele itseään hengiltä. Lainsäädännöllä on pyrittävä toimivaan ja ennakoitavaan toimintaympäristöön.

Lääketeollisuuden toimintaympäristöä koskevaa sääntelyä on EU-tasolla paljon, ja valmisteilla on parhaillaan useita merkittäviä säädöksiä. Yksi keskeisimmistä uudistettavista säädöskokonaisuuksista on lääketeollisuuden koko toimintaympäristöä sääntelevä lääkelainsäädäntö. Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta Euroopan komission ehdottamat muutokset dokumentaatiosuojaan ja muihin lääketeollisuuden kannustimiin heikentäisivät Euroopan kilpailukykyä. Lisäksi komission asetusehdotus kriisinhallintaan tarkoitetusta pakkolisensoinnista lisäisi immateriaalioikeusjärjestelmän ennakoimattomuutta Euroopassa.
 

Digitalisaatio ja yhteistyö innovatiivisen Euroopan perustana


Sekä Euroopan että Suomen vahvuuksiin kuuluu hyvä osaaminen digitalisaatiossa. Eurooppa haluaa tuoda datan ja digitalisaation kilpailuedukseen, ja lainsäädäntötyössä etenee asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta (EHDS), jolla tuetaan terveysdatan liikkumista ja käyttöä sujuvasti ja yli rajojen. Terveysdatan hyödyntäminen aiempaa monipuolisemmin on terveysalan tutkimustoiminnan kannalta merkittävä askel oikeaan suuntaan. Suomella on tähän paljon annettavaa, koska Suomi on moniin muihin maihin verrattuna edelläkävijä terveysdatan käytön infrastruktuurin suhteen.

Lisäksi Euroopan vahvuutena nähdään yhteistyö. Toimiva sääntely laaditaan sidosryhmiä kuullen. Innovaatiomyönteinen Eurooppa rakennetaan aktiivisessa jäsenvaltioiden ja eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Suomen tulee osaltaan huolehtia sen toteutumisesta.