25.01.2023 | Nadia Tamminen, johtaja tutkimus ja innovaatiot
T&K-rahoituksen kasvattaminen viestii yhteiskuntamme luottamuksesta suomalaiseen tutkimukseen
Kansainvälisten investointien saaminen edellyttää suunnitelman nopeaa toimeenpanoa.
Parlamentaarinen työryhmä julkaisi viime viikolla suunnitelmaluonnoksen siitä, miten valtion T&K-rahoitusta kasvatetaan 1,8 miljardiin euroon tulevan seitsemän vuoden aikana.
Yhteisen tavoitteen asettaminen ja suunnitelman laatiminen ovat askel oikeaan suuntaan. Ne ovat elinkeinoelämälle ja tutkimustoimijoille tärkeä ja positiivinen viesti siitä, että päättäjämme ymmärtävät suomalaisen tutkimustoiminnan merkityksen ja arvon. Myös T&K-verovähennys on yrityksille tutkimusmyönteinen viesti.
Suunnitelma sinänsä ei kuitenkaan vielä investointeja kasvata. Tässä maailmantilanteessa ja taloustilanteessa päättäjiltä on löydyttävä erityistä tahtoa ja näköalaisuutta, jotta suunnitelma pistetään mahdollisimman nopeasti käytäntöön.
Valtion rahoitusta on viipymättä ohjattava niihin toimiin, joilla voidaan vivuttaa yritysinvestoinnit kasvuun. Samoin rahoitus on rohkeasti ohjattava niille aloille, joilla voidaan tutkitusti nähdä olevan kasvun mahdollisuuksia ja potentiaalia kasvattaa arvonlisää.
Sen lisäksi, että rahoitus ohjataan oikeille aloille, tulee rahoituksen myös olla pitkäjänteistä. Esimerkiksi monet terveysalan tutkimushankkeet ovat pitkiä, jopa vuosikymmeniä kestäviä.
Nämä ovat edellytyksiä sille, että tavoite kasvattaa TKI-rahoitusta 4 %:iin bruttokansantuotteesta kyetään saavuttamaan.
Rahoituksen lisäksi tarvitaan toimivaa tutkimusympäristöä ja mahdollisuuksia tutkimuksen tekoon
Tutkimus vaatii kehittyvän toimintaympäristön, jossa tutkijat haluavat työskennellä ja heidän työnsä on mahdollista tehdä laadukkaasti ja vaikuttavasti. Käytännössä se tarkoittaa erilaisten tutkimuslaitteiden, tilojen, analysointivälineiden, koneiden tai vaikka tallennuskapasiteetin rahoittamista.
Hyvä infra ja kasvava rahoitus eivät riitä. Tarvitaan edellytykset kehittää tutkimusinfrastruktuuria ja terveydenhuollon ammattilaisille aikaa tehdä tutkimusta. Lääketeollisuuden kannalta on keskeistä, että juuri aloittaneilla hyvinvointialueilla nämä edellytykset täyttyvät.
Kilpailu huippuosaajista on tiukkaa ja heistä on syytä pitää erityistä huolta hyvinvointialueiden kehittyessä. Samoin tärkeää on mahdollistaa tutkimustoimintojen kehittäminen tiiviissä yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Pelkkä julkisin varoin rahoitettu tutkimus ei tuota kasvua yksin, mutta on aivan ehdoton edellytys yritysinvestointien houkuttelulle.
Siksi pidämmekin tärkeänä, että parlamentaarinen työryhmä on suunnitelmassaan nostanut esiin tavoitteen vahvistaa yritysten ja elinkeinoelämän roolia strategisessa päätöksenteossa.
Suomalaisen yhteiskunnan saamat hyödyt tutkimustoiminnasta tulee nähdä laaja-alaisesti. Lääketeollisuuden tutkimus tuo suorien investointien lisäksi terveyttä ja hyvinvointia suomalaisille potilaille. Parhaimmillaan se on myös tie tuotantoinvestointien kasvulle.
Yhteinen tavoite onnistuu vahvalla yhteistyöllä ja aktiivisilla teoilla.
