Blogit
Tutkimustyö lääketeollisuuden välineenä koronaviruksen voittamiseksi
Ihmiskuntaa kohtaavat aika ajoin uudet sairaudet, jotka tulevat yllättäen ja ilmoittamatta. Elämme globaalissa ja verkottuneessa maailmassa, jossa ihmiset liikkuvat maasta toiseen ja maanosasta toiseen niin töissä kuin lomalla. Samalla monet sairaudet leviävät nopeasti yli maiden rajojen ja mantereiden. Esimerkkejä ovat kausi-influenssat, sikainfluenssa, SARS ja viimeisimpänä vitsauksena koronavirus.
Tingitään tutkimuksella, eikä tutkimuksesta
Lääkkeestä koituu kustannuksia, mutta se myös tuottaa arvoa. Tutkimustyö lisää lääkkeen arvoa ja tämä lisäarvo pitäisi huomioida nykyistä huolellisemmin, kun ratkaistaan lääkkeen hinta.
Miksi lääke on loppu apteekista – pitääkö olla huolissaan?
Naapuritiskillä asioiva nainen joutui poistumaan apteekista ilman verenpainelääkettä. Lentokoneessa vieressä istuva mies kertoi jännittävänsä reissuun lähtöä ilman tuttua migreenilääkettä. Näitä tarinoita kuulee ja näkee nykyisin yhä useammin.
Maksetaanko Suomessa lääkkeistä liikaa?
Lääkemarkkinoiden sääntely ja toimivuus on monimutkaista. Lääkkeiden hinnat eivät määräydy maiden taloudellisten resurssien tai koon mukaan ja siksi Suomessakin maksetaan lääkkeistä vähemmän kuin mitä olosuhteiden perusteella olisi odotettua.
Toimiiko lääkemarkkinoinnin omavalvonta?
Opioidien aiheuttamat kuolemat Yhdysvalloissa ovat olleet huomion valokeilassa jo jonkin aikaa. Syyllisiä on etsitty ja sormi näyttää suuntautuvan lääketeollisuutta kohti. Olipa syyllinen kuka tahansa, suuret kuolleisuusluvut ovat osoitus siitä, että alan valvontamekanismit eivät ole toimineet. Niinpä vastuukysymykset tullaan ratkaisemaan oikeudessa.